Talvinen kurpitsasalaatti

kurpitsasalde_suvisurlevif

Kokkaan satunnaisesti kurpitsasta makeita leipomuksia ja teen siitä välillä risottoa tai keittoa, mutta siihen keinoni loppuvat. Koen kurpitsan maun helposti liian äiteläksi ja makeaksi varsinkin, jos ruoka on mietoa ja siinä ei oikein ole mitään, joka antaisi kurpitsalle jotain vastapainoa.

Tämä saamattomuus ärsyttää minua, koska haluan käyttää sesonkikasviksia ja terveellinen kurpitsa on niin helppo valmistaa uunissa. Jatkojalostus ja kurpitsan parittaminen erilaisiin ruokiin tuntuu vain olevan minulle ongelmallista.

Uskaltaduin alkusyksystä syömään kurpitsaa ravintolassa, jossa se oli paahdettu isona lohkona ja tarjottiin jonkinlaisen pyreen ja paahdetun sipulin kera. Ja annos oli todella herkullinen. Niin hyvä, että olen siitä asti hautonut jonkinmoista kaihoa kurpitsaresepteihin.

Koska mieleni teki koko viikonlopun jotain itämäishenkistä, Soppa 365:n paahteinen kurpitsalaatti houkutteli, eikä vähiten sen takia, että kaikki raaka-aineet löytyivät kerrankin jääkaapista.

Alkuperäisessä reseptissä fetaa ei paahdeta ja kastikkeena on suht simppeli oliiviöljykastike, mutta minusta on suorastaan synti olla paahtamatta fetajuustoa. Siitä tulee uunissa hiukan rapsakkaa ja jännästi venyvää – ihan älyttömän koukuttavaa. Tein kastikkeeksi tahinisoosin, koska se sopii hyvin salaatin meininkiin. Ja koska olen koukussa paahdettuun seesamiöljyyn.

Tämä peukaloitu versio salaatista on ehdoton lisäys luottoresepteihini. Makea kurpitsa saa tasapainoa suolaisesta fetasta, ja kirpeästä, aavistuksen kitkerästä tahinikastikkeesta. Granaattiomenat raikastavat ja reseptiin lisäämäni sumakki tuo vielä lisää potkua. NAM.

Salaatti kannattaa nauttia heti kun näpit kestävät kuuman kurpitsan kuorimisen ja heittelyn salaatin joukkoon. Minulta uhkasi loppua valo, joten heitin vauhdissa kuorimattomat kurpitsat lautaselle ja kuvasin ISO-arvot paukkuen.

Salaatista riittää porukalle, mutta tätä voi valmistaa helposti myös yhdelle ihmiselle uunittamalla kurpitsan, säilömällä lopun jääkaappiin, ja heittelemällä lautaselle aineksia maun mukaan.

Talvinen kurpitsasalaatti (4 hengelle)

1 keskikokoinen myskikurpitsa (butternut squash)
1 tl suolaa + 2-3 rkl oliiviöljyä
1 rasia pinaattia / salaattisekoitusta / rucolaa (à 100-150 gr)
1 granaattiomena
1 pala fetajuustoa (à 200 gr)
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia)
1 ruukku tuoretta korianteria
1 dl silputtua kevätsipulia
1 rkl sumakkia

Kastike:

1,5 rkl tahinia
1/2 dl oliiviöljyä
1/2-1 sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1/4 tl paahdettua seesamiöljyä
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 200C asteeseen. Puolita kurpitsa, koverra siemenet pois lusikalla ja pilko kurpitsa lohkoiksi veitsellä. Aseta lohkot leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja lorauta päälle oliiviöljy ja ripsaus suolaa. Levitä öljy ja suola tasaisesti paloihin ja työnnä uuniin.

Paahda kurpitsaa n. 30-40 minuuttia tai kunnes sen tekstuuri on haarukalla tökättynä mukavan pehmoista, mutta vielä pureskeltavaa, löllö kurpitsa on ikävää salaatissa. Tyrkkää feta loppuvaiheessa noin 10 minuutiksi uuniin, jotta se saa hiukan väriä.

Sekoita kastikkeen aineet yhteen, maista ja lisää tarvittaessa hunajaa tai sitruunaa, mikäli halajat enemmän makeutta, tai enemmän kirpeyttä.

Ota iso vati tai kulho ja sekoita salaatti, hienonnettu kevätsipuli ja kevyesti silputtu korianteri sekaisin. Hienonna pistaasipähkinät ja lisää ne mukaan. Nypi granaattiomenasta siemenet salaattiin tai hakkaa puolikkaita jollain tukevalla aseella (puukauhalla) jotta siemenet tippuvat pois.

(Itse murran granaattiomenan neljään osaan ja nypin siemenet irti valkoisesta siemenkodasta, koska hakkaamalla saa irti vain osan siemenistä.)

Kokoa salaatti: poista kuoret kurpitsasta, leikkaa se paloiksi ja lisää salaatin joukkoon. Murenna feta mukaan ja mausta salaatti lopuksi sumakilla ja kastikkeella. Voit myös tarjota salaatinkastikkeen erikseen.

kurpitsasalde1_suvisurlevif

Kakkua viikonlopulle?

pumpkincake2

 

Jos kaipaat makeaa viikonlopun aamiaiselle ja kaipaat projektia, suosittelen tätä kuvassa esiintyvää mausteista kurpitsakkakua. Alkuperäinen resepti on kalifornialaisen Gjelina-ravintolan samannimisestä ruokakirjasta, jonka kirjan toinen kuvaaja, eli Nikole Herriott postasi Herriott Gracen blogiin.

En postaa reseptiä tähän, koska se löytyy helposti linkin takaa ja tein itse jotain, jota leipomisessa ei yleensä suositella, eli puolitin ohjeen ja peukaloin sitä muutenkin. Puolitin kakkumäärän, koska en halunnut syödä kahta viikkoa samaa kakkua, mutta voi kunpa olisin tehnyt isomman satsin – kakku hävisi nimittäin parissa päivässä.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään kabocha-kurpitsaa, mutta sen voi minusta helposti korvata muullakin kurpitsalla. Minulla oli perinteinen talvikurpitsa, josta tehdään yleensä sitä kyseenalaista etikkapikkelssiä.

Kakku on tosiaan hiukan projekti, koska kurpitsa paahdetaan ensin uunissa ja siitä tehty sose valutetaan harsokankaassa, jotta soseesta irtoava vesi ei vaikuta kakun rakenteeseen. Ja soseesta tulee yllättävän iso määrä nestettä. Jos sinulla ei ole harsokangasta, sosetta voi valuttaa myös hienosyisessä siivilässä.

Minulla on pihalla vielä monta talvikurpitsaa odottamassa käyttöä, ja koska meillä ei syödä kurpitsapikkelssiä, tekaisen toisen kakun viikonlopuksi. Tällä kertaa tosin vien sen ilahduttamaan jotakuta muuta: hyvää pitää jakaa.

Löydät ohjeen tästä linkistä.

*

(Made this a few days ago. Going to make it again today. So good!)

 

pumpkincake