Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

joulukuuaamu_suvisurlevif

Minulla on tietty kaava, mitä tulee leipomiseen. Pidän helpoista, hyvällä tapaa vaatimattomista leipomuksista, jotka voi pykätä kasaan ilman kauppareissua ja joista ei kerry kippoarmeijaa keittiön tasoille.

Rakastan myös leipomista kun kello lähestyy keskiyötä, jolloin saan jotain hyvää aamukahvini kanssa. Syön yleensä aika kiltisti kaurapuuroa, mutta joulukuun aamuina on mukavaa upottaa hampaansa johonkin murenevaan ja appelsiinintuoksuiseen. Tämä Marcella Hazanin ohje on kuin tehty joulukuuhun.

Ohessa ohje, jossa omat muutokseni suluissa. Marsalaa tai appelsiineja ei kaapeistani keskellä yötä löytynyt, mutta rommi ja klementiinit toimivat hyvin korvikkeina. Kakun voisi varmasti tehdä esimerkiksi maustettuna sitruunan kuorella ja vaikka manteliliköörillä. Ohjeessa oli myös aika huima määrä leivinjauhetta, josta osan korvasin ruokasoodalla.

Kakkuun ei normaalisti tule mitään päälle, mutta jouluhuumassa tein nopean päällyksen sulatetusta voista, manteleista, muutamasta pistaasista ja sokerista.

*

I need something extra good for December mornings. This recipe for Marcella Hazan’s olive oil and orange cake is just the thing. I used clementines and dark rum instead of marsala and oranges and the cake turned out perfect. Also added crushed almond-sugar-butter crumb on top, just because.

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

3 kananmunaa
125 gr /  à 1,4 dl sokeria
1 appelsiinin kuori (2-3 klementiinin kuori)
ripaus suolaa
6 rkl marsala-viiniä (6 rkl rommia)
6 rkl maitoa
1,75 dl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
170 gr / à 2,6 dl vehnäjauhoja

(Päälle halutessa 1/2 dl sulatettua voita, johon on sekoitettu 1 dl murskattuja manteleita ja 2 rkl sokeria.)

Napsauta uuni 200C asteeseen. Voitele pyöreä kuivakakkuvuoka tai pitkulainen leipävuoka. Jos haluat päästä erityisen helpolla, vuoraa leipävuoka leivinpaperilla, jolloin ei tarvitse pelätä tarttumista.

Riko munat kulhoon ja kaada sokeri joukkoon. Vaahdota kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan hellästi maito, viina, appelsiinin tai klementiinin kuoriraaste ja oliiviöljy.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda sekaisin, lisää munavaahtoon ja kääntele sekaisin. Älä vispaa tai vatkaa taikinaa hullunkiilto silmissä, tai ilma katoaa taikinasta. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes puutikku tulee kuivana ulos kakusta. Myös spagetti toimii tässä hyvin.

Jos teet mantelikuorrutuksen, nappaa kakku pois 10 minuuttia ennen ja kaada sulatettu voi-manteliseos kakun päälle ja työnnä uuniin takaisin n. 10 minuutiksi.

Jos käytät perinteistä pyöreää kakkuvuokaa, anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja pyöräytä sitten veistä vuoan sisäpuolella, jotta reunat irtoavat. Jos käytät leipävuokaa leivinpaperilla, nosta leipomus jäähtymään leikkuulaudalle.

Pastapäivä: Linguine con zucchine

zucchinipasta_suvisurlevif

 

Terkut täältä ruudun toiselta puolelta! Blogirintamalla on ollut hiljaista pitkän aikaa, rehellisesti sanoen koko tämän vuoden. Osaksi työkiireiden takia, osaksi siksi, että minua ahdisti palata blogin pariin, koska englanniksi kirjoittaminen ei tuntunutkaan omalta ratkaisulta – vaikka sitä niin hinguin. Blogini on myöskin muodostunut pikkuhiljaa lähinnä ruokablogiksi, mutta jostain syystä olen yrittänyt pitää kategorioita laajempana, ja kirjoittaminen on tyssännyt siihen.

Olen kaivannut ruoasta kirjoittamista ja kuvaamista ihan hirveästi. Se on luonnollinen tapa blogata itselleni, koska kokkaan jatkuvasti. Meillä syödään harvoin valmisruokaa. Poikkeuksena ovat päivät, kun raahaudun iltakymmeneltä kotiin duunista ja kyttäämään Frasierin uusintoja ruudulta miehen viereen.

Ruokabloggaus on myös siksi kivaa, että vaikka se on tavallaan henkilökohtaista, on paljon helpompi blogata sapuskasta, kuin omasta kodista tai arjesta. Remppa- ja sisustushommat etenevät niin hitaasti, että minulla on harvoin niistä sanottavaa. Tai edes halua kirjoittaa, en oikein osaa blogata uudesta vessanpöntöstä tai ovenkahvasta. Mutta ruoasta keksin aina kirjoitettavaa.

Bloggausjaarittelusta asiaan: tänään on maailmanlaajuinen pastapäivä ja se tuntui loistavalta keinolta päästä takaisin kiinni tähän hommaan ja keittää pienet pastat.

Tässä huushollissa siis rakastetaan pastaa ja sitä syödään viikottain. Harrastamme melkein aina huokeita, simppeleitä kasvispastoja, jotka valmistetaan siitä, mitä kaapista löytyy. Ja sieltä löytyy aina esimerkiksi valkosipulia, tomaatteja, anjoviksia, parmesaania tai pecorinoa, kesäkurpitsaa, manteleita, sitruunoita..

Monesti pyöräytän myös itsetehty pestoa yrttien jämistä tai rucolasta. Tämän vuoden pesto on ollut salviavoittoinen, koska se on ainut yrtti pihallani, joka voi paksusti.

Tämä pasta on tuloksena jääkaapin raidauksesta ja nopeasta selailun tuloksesta Rachel Roddyn kirjasta Five Quarters: Recipes and notes from a kitchen in Rome. Kyseessä on melkein pasta carbonara, mutta kesäkurpitsalla. Alkuperäinen resepti on hiukan kesäisempi tuoreen basilikan kanssa, mutta viritin pastan syksyyn pienellä määrällä chiliä, salviaa ja sitruunaa.

Ja voi että, tämä resepti kuulostaa vaatimattomalta, mutta kermainen soosi, pehmeät kasvikset ja sitruuna ovat ihan mahtava kombo, kun ruoan valmistaa ajatuksella ja käyttää hyvää pastaa. Oma suosikkini on De Ceccon linguine, jota löytyy jopa tämän pikkukaupungin marketista. Hamstraan sitä aina kaappiin.

zucchinipasta3

Kesäkurpitsapasta / linguine con zucchine (4:lle)

1 sipuli
300 gr kesäkurpitsaa
3-4 rkl oliiviöljyä
1 kuivattu peperoncino / 1 tl chilihiutaleita
1 rkl hienonnettua tuoretta salviaa
2 kananmunaa + 2 keltuaista
100 gr parmesaanijuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu
suolaa ja mustapippuria
500 gr linguine pastaa

Täytä iso kattila vedellä ja laita se hellalle kuumenemaan pastaa varten. Leikkaa sipulit ohuiksi puolikuiksi ja kesäkurpitsa viiden sentin ohuiksi suikaleiksi. Lorauta oliiviöljy paistinpannuun, murustele joukkoon peperoncino tai lisää chilihiutaleet ja hienonnettu salvia. Lisää perään sipulit ja kesäkurpitsat, mausta seos reilulla ripauksella suolaa ja paista miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia, kunnes sipulit ja kesäkurpitsat ovat pehmenneet. Siirrä pannu sitten pois lämmöltä odottamaan.

(Älä ruskista kesäkurpitsaa ja sipulia kovalla lämmöllä. Suolaripaus auttaa tuomaan nesteen pois vihanneksista, jotta pasta ei vetisty ja vihannekset eivät ruskistu niin helposti pannulla.)

Suolaa kiehuva pastavesi ja ja dunkkaa linguine poreilevaan veteen, painellen suirot veden alle. Voit tarvittaessa kiepauttaa pastaa pari kertaa keittämisen alussa, varsinkin jos yrität huijata käyttämällä pientä kattilaa.

Vispaa kulhossa kevyesti yhteen kananmunat ja ekstra-keltuaiset, parmesaani, sitruunamehu, sitruunan kuori, ripaus suolaa ja reilusti mustapippuria.

Kun pastassa on hiukan enemmän purutuntumaa kuin on tarpeen, valuta se ja säästä 1 dl pastan keitinvettä. Siirrä vihannespannu hetkeksi kuumalle levylle, jotta kesäkurpitsaseos lämpenee. Kippaa valutettu pasta kesäkurpitsojen joukkoon ja sekoita, jotta pasta imee maut pannulta ja kypsyy loppuun. Ota sitten pannu pois lämmöltä ja sekoita kananmuna-juustoseos pastaan. Tässä vaiheessa saat sekoittaa pastaa niin rivakasti kuin ehdit, jotta pasta ja kananmunaseos muodostavat kermaisen seoksen pannuusi. Lisää tarvittaessa pastan keitinvettä, jos pasta kaipaa lisää kosteutta. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoa pasta heti, mahdollisesti ekstraparmesaanin kanssa.

Hello there! I’m trying to get back to blogging and the easiest way is to write in Finnish from now on – sorry! I’ll write a small caption to every post in English and try to sum up the Finnish text. Today is a world pasta day and I made linguine con zucchine with a recipe from Rachel Roddy’s wonderful book Five Quarters. There is a similar recipe in her blog archives here. 

 

zucchinipasta1_suvisurlevif

Akuuttiin lakritsijäätelön tarpeeseen

Cremebonjour4_pieni

Yhteistyössä Creme Bonjour

En ole mikään ylin jäätelön ystävä. Isovanhemmillani oli aina laatikollinen Ville Vallaton-jätskejä tai niitä Pingviini-puikkoja pakastimessa ja minusta ne olivat lapsena täysin turhia — enkä ole vaihtanut mielipidettäni tänäkään päivänä.

Suklaakuorrute ei maistunut jätskipuikossa kylmänä miltään (ehkä hiukan kitkerältä?) ja esanssiset banaanit ja mansikat olivat äkkimakeita ja saivat minulle aina huonon olon. Ainut jäätelö, jota kaipaan aina välillä on jätskikojulta haettu lakritsitötterö. Voi että se on hyvää. Asiaan saattavat liittyä myös alkukesä, aurinko ja yleinen hyvä fiilis.

Olin aavistuksen huolissani, kun huomasin Creme Bonjourin kanssa tehtävän yhteistyön koskevan myös lakritsaista tuorejuustoa. Mitä ihmettä voi tehdä lakritsituorejuustosta? No lakritsaista semifreddoa! Tähän tusina huutomerkkiä!

Cremebonjour3_pieni

 

Semifreddo on italialainen jätskiherkku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti puolikylmää. Yleensä keltuaisista tehty vanukas ja läjä vatkattua kermaa yhdistetään, jäädytetään ja syödään. Minä en jaksa tehdä vanukkaita, siispä tässä reseptissä keltuaiset vain vispataan kuohkeaksi ja yhdistetään kirpsakkaan lemon curdiin. Lakritsi ja sitruuna pelaavat minusta kivasti yhteen, ja semifreddon pehmeä tekstuuri on täydellinen.

Tämä on myös oikotie kotijäätelöön, koska valmistuksessa ei tarvita jäätelökoneita, eikä pakastimella ravausta ja jäätelön sekoittelua. Kun tarjoat semifreddon (kotimaisten) marjojen kanssa, se muuttuu vielä viimeiseksi hurraa-huudoksi kesälle ja tuoreille antimille.

Jos halajat muitakin reseptejä tälle tuorejuustolle, klikkaa tästä linkistä ja pääset lakritsaisiin resepteihin käsiksi.

Cremebonjour6_pieni

Sitruunainen lakritsasemifreddo (4-6 hlö)

3 kananmunaa
1/2 dl sokeria
2 prk Creme Bonjour lakritsi-tuorejuustoa
1 rkl sitruunan mehua + 1 sitruunan raastettu kuori
1 dl valmista lemon curdia

Koristeluun valkosuklaalastuja ja tuoreita marjoja

Päällystä leipävuoka tai suorakaiteen muotoinen uunivuoka leivinpaperilla tai tuorekelmulla. Ota esiin kolme kulhoa. Erottele kananmunat ja lisää valkuaiset yhteen kulhoon ja keltuaiset toiseen. Kaavi tuorejuustot kolmanteen.

Vatkaa keltuaiset sokerin ja sitruunankuoren kanssa kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi, à 5 minuuttia. Kääntele keltuaisvaahtoon mukaan varovasti 1 rkl lemon curdia ja sitruunan mehu. Vatkaa tuorejuusto kuohkeaksi. Pese käsivatkaimen vatkainosat ja vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. (Rasva tai keltuainen vatkaimissa estää valkuaisvaahdon syntymisen)

Kääntele puolet valkuaisvaahdosta hellästi tuorejuuston sekaan ja puolet sitruunavaahtoon. Levitä pohjalle sitruunavaahto ja tipauttele loput lemon curdista vaahdon joukkoon. Levitä lakritsituorejuusto sitruunavaahdon päälle ja tasoita pinta.

Pakasta semifreddoa ainakin 3 tuntia. Semifreddon voi tehdä pakastimeen hyvissä ajoin etukäteen, ainakin viikkoa ennen, mutta ota se silloin tuntia ennen ruokailua jääkaappiin temperoitumaan. Jos teet jäädykkeen samana päivänä, tee se aamulla pakastimeen.

Tipauta semifreddo esimerkiksi tarjottimelle ja kuori leivinpaperi/tuorekelmu pois. Koristele valkosuklaalastuilla ja tuoreilla marjoilla. Voit myös halutessasi leikata jäädykkeen valmiiksi siivuiksi lautaselle.

Cremebonjour1_pieni