Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

joulukuuaamu_suvisurlevif

Minulla on tietty kaava, mitä tulee leipomiseen. Pidän helpoista, hyvällä tapaa vaatimattomista leipomuksista, jotka voi pykätä kasaan ilman kauppareissua ja joista ei kerry kippoarmeijaa keittiön tasoille.

Rakastan myös leipomista kun kello lähestyy keskiyötä, jolloin saan jotain hyvää aamukahvini kanssa. Syön yleensä aika kiltisti kaurapuuroa, mutta joulukuun aamuina on mukavaa upottaa hampaansa johonkin murenevaan ja appelsiinintuoksuiseen. Tämä Marcella Hazanin ohje on kuin tehty joulukuuhun.

Ohessa ohje, jossa omat muutokseni suluissa. Marsalaa tai appelsiineja ei kaapeistani keskellä yötä löytynyt, mutta rommi ja klementiinit toimivat hyvin korvikkeina. Kakun voisi varmasti tehdä esimerkiksi maustettuna sitruunan kuorella ja vaikka manteliliköörillä. Ohjeessa oli myös aika huima määrä leivinjauhetta, josta osan korvasin ruokasoodalla.

Kakkuun ei normaalisti tule mitään päälle, mutta jouluhuumassa tein nopean päällyksen sulatetusta voista, manteleista, muutamasta pistaasista ja sokerista.

*

I need something extra good for December mornings. This recipe for Marcella Hazan’s olive oil and orange cake is just the thing. I used clementines and dark rum instead of marsala and oranges and the cake turned out perfect. Also added crushed almond-sugar-butter crumb on top, just because.

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

3 kananmunaa
125 gr /  à 1,4 dl sokeria
1 appelsiinin kuori (2-3 klementiinin kuori)
ripaus suolaa
6 rkl marsala-viiniä (6 rkl rommia)
6 rkl maitoa
1,75 dl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
170 gr / à 2,6 dl vehnäjauhoja

(Päälle halutessa 1/2 dl sulatettua voita, johon on sekoitettu 1 dl murskattuja manteleita ja 2 rkl sokeria.)

Napsauta uuni 200C asteeseen. Voitele pyöreä kuivakakkuvuoka tai pitkulainen leipävuoka. Jos haluat päästä erityisen helpolla, vuoraa leipävuoka leivinpaperilla, jolloin ei tarvitse pelätä tarttumista.

Riko munat kulhoon ja kaada sokeri joukkoon. Vaahdota kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan hellästi maito, viina, appelsiinin tai klementiinin kuoriraaste ja oliiviöljy.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda sekaisin, lisää munavaahtoon ja kääntele sekaisin. Älä vispaa tai vatkaa taikinaa hullunkiilto silmissä, tai ilma katoaa taikinasta. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes puutikku tulee kuivana ulos kakusta. Myös spagetti toimii tässä hyvin.

Jos teet mantelikuorrutuksen, nappaa kakku pois 10 minuuttia ennen ja kaada sulatettu voi-manteliseos kakun päälle ja työnnä uuniin takaisin n. 10 minuutiksi.

Jos käytät perinteistä pyöreää kakkuvuokaa, anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja pyöräytä sitten veistä vuoan sisäpuolella, jotta reunat irtoavat. Jos käytät leipävuokaa leivinpaperilla, nosta leipomus jäähtymään leikkuulaudalle.

Talvinen kurpitsasalaatti

kurpitsasalde_suvisurlevif

Kokkaan satunnaisesti kurpitsasta makeita leipomuksia ja teen siitä välillä risottoa tai keittoa, mutta siihen keinoni loppuvat. Koen kurpitsan maun helposti liian äiteläksi ja makeaksi varsinkin, jos ruoka on mietoa ja siinä ei oikein ole mitään, joka antaisi kurpitsalle jotain vastapainoa.

Tämä saamattomuus ärsyttää minua, koska haluan käyttää sesonkikasviksia ja terveellinen kurpitsa on niin helppo valmistaa uunissa. Jatkojalostus ja kurpitsan parittaminen erilaisiin ruokiin tuntuu vain olevan minulle ongelmallista.

Uskaltaduin alkusyksystä syömään kurpitsaa ravintolassa, jossa se oli paahdettu isona lohkona ja tarjottiin jonkinlaisen pyreen ja paahdetun sipulin kera. Ja annos oli todella herkullinen. Niin hyvä, että olen siitä asti hautonut jonkinmoista kaihoa kurpitsaresepteihin.

Koska mieleni teki koko viikonlopun jotain itämäishenkistä, Soppa 365:n paahteinen kurpitsalaatti houkutteli, eikä vähiten sen takia, että kaikki raaka-aineet löytyivät kerrankin jääkaapista.

Alkuperäisessä reseptissä fetaa ei paahdeta ja kastikkeena on suht simppeli oliiviöljykastike, mutta minusta on suorastaan synti olla paahtamatta fetajuustoa. Siitä tulee uunissa hiukan rapsakkaa ja jännästi venyvää – ihan älyttömän koukuttavaa. Tein kastikkeeksi tahinisoosin, koska se sopii hyvin salaatin meininkiin. Ja koska olen koukussa paahdettuun seesamiöljyyn.

Tämä peukaloitu versio salaatista on ehdoton lisäys luottoresepteihini. Makea kurpitsa saa tasapainoa suolaisesta fetasta, ja kirpeästä, aavistuksen kitkerästä tahinikastikkeesta. Granaattiomenat raikastavat ja reseptiin lisäämäni sumakki tuo vielä lisää potkua. NAM.

Salaatti kannattaa nauttia heti kun näpit kestävät kuuman kurpitsan kuorimisen ja heittelyn salaatin joukkoon. Minulta uhkasi loppua valo, joten heitin vauhdissa kuorimattomat kurpitsat lautaselle ja kuvasin ISO-arvot paukkuen.

Salaatista riittää porukalle, mutta tätä voi valmistaa helposti myös yhdelle ihmiselle uunittamalla kurpitsan, säilömällä lopun jääkaappiin, ja heittelemällä lautaselle aineksia maun mukaan.

Talvinen kurpitsasalaatti (4 hengelle)

1 keskikokoinen myskikurpitsa (butternut squash)
1 tl suolaa + 2-3 rkl oliiviöljyä
1 rasia pinaattia / salaattisekoitusta / rucolaa (à 100-150 gr)
1 granaattiomena
1 pala fetajuustoa (à 200 gr)
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia)
1 ruukku tuoretta korianteria
1 dl silputtua kevätsipulia
1 rkl sumakkia

Kastike:

1,5 rkl tahinia
1/2 dl oliiviöljyä
1/2-1 sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1/4 tl paahdettua seesamiöljyä
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 200C asteeseen. Puolita kurpitsa, koverra siemenet pois lusikalla ja pilko kurpitsa lohkoiksi veitsellä. Aseta lohkot leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja lorauta päälle oliiviöljy ja ripsaus suolaa. Levitä öljy ja suola tasaisesti paloihin ja työnnä uuniin.

Paahda kurpitsaa n. 30-40 minuuttia tai kunnes sen tekstuuri on haarukalla tökättynä mukavan pehmoista, mutta vielä pureskeltavaa, löllö kurpitsa on ikävää salaatissa. Tyrkkää feta loppuvaiheessa noin 10 minuutiksi uuniin, jotta se saa hiukan väriä.

Sekoita kastikkeen aineet yhteen, maista ja lisää tarvittaessa hunajaa tai sitruunaa, mikäli halajat enemmän makeutta, tai enemmän kirpeyttä.

Ota iso vati tai kulho ja sekoita salaatti, hienonnettu kevätsipuli ja kevyesti silputtu korianteri sekaisin. Hienonna pistaasipähkinät ja lisää ne mukaan. Nypi granaattiomenasta siemenet salaattiin tai hakkaa puolikkaita jollain tukevalla aseella (puukauhalla) jotta siemenet tippuvat pois.

(Itse murran granaattiomenan neljään osaan ja nypin siemenet irti valkoisesta siemenkodasta, koska hakkaamalla saa irti vain osan siemenistä.)

Kokoa salaatti: poista kuoret kurpitsasta, leikkaa se paloiksi ja lisää salaatin joukkoon. Murenna feta mukaan ja mausta salaatti lopuksi sumakilla ja kastikkeella. Voit myös tarjota salaatinkastikkeen erikseen.

kurpitsasalde1_suvisurlevif

Pastapäivä: Linguine con zucchine

zucchinipasta_suvisurlevif

 

Terkut täältä ruudun toiselta puolelta! Blogirintamalla on ollut hiljaista pitkän aikaa, rehellisesti sanoen koko tämän vuoden. Osaksi työkiireiden takia, osaksi siksi, että minua ahdisti palata blogin pariin, koska englanniksi kirjoittaminen ei tuntunutkaan omalta ratkaisulta – vaikka sitä niin hinguin. Blogini on myöskin muodostunut pikkuhiljaa lähinnä ruokablogiksi, mutta jostain syystä olen yrittänyt pitää kategorioita laajempana, ja kirjoittaminen on tyssännyt siihen.

Olen kaivannut ruoasta kirjoittamista ja kuvaamista ihan hirveästi. Se on luonnollinen tapa blogata itselleni, koska kokkaan jatkuvasti. Meillä syödään harvoin valmisruokaa. Poikkeuksena ovat päivät, kun raahaudun iltakymmeneltä kotiin duunista ja kyttäämään Frasierin uusintoja ruudulta miehen viereen.

Ruokabloggaus on myös siksi kivaa, että vaikka se on tavallaan henkilökohtaista, on paljon helpompi blogata sapuskasta, kuin omasta kodista tai arjesta. Remppa- ja sisustushommat etenevät niin hitaasti, että minulla on harvoin niistä sanottavaa. Tai edes halua kirjoittaa, en oikein osaa blogata uudesta vessanpöntöstä tai ovenkahvasta. Mutta ruoasta keksin aina kirjoitettavaa.

Bloggausjaarittelusta asiaan: tänään on maailmanlaajuinen pastapäivä ja se tuntui loistavalta keinolta päästä takaisin kiinni tähän hommaan ja keittää pienet pastat.

Tässä huushollissa siis rakastetaan pastaa ja sitä syödään viikottain. Harrastamme melkein aina huokeita, simppeleitä kasvispastoja, jotka valmistetaan siitä, mitä kaapista löytyy. Ja sieltä löytyy aina esimerkiksi valkosipulia, tomaatteja, anjoviksia, parmesaania tai pecorinoa, kesäkurpitsaa, manteleita, sitruunoita..

Monesti pyöräytän myös itsetehty pestoa yrttien jämistä tai rucolasta. Tämän vuoden pesto on ollut salviavoittoinen, koska se on ainut yrtti pihallani, joka voi paksusti.

Tämä pasta on tuloksena jääkaapin raidauksesta ja nopeasta selailun tuloksesta Rachel Roddyn kirjasta Five Quarters: Recipes and notes from a kitchen in Rome. Kyseessä on melkein pasta carbonara, mutta kesäkurpitsalla. Alkuperäinen resepti on hiukan kesäisempi tuoreen basilikan kanssa, mutta viritin pastan syksyyn pienellä määrällä chiliä, salviaa ja sitruunaa.

Ja voi että, tämä resepti kuulostaa vaatimattomalta, mutta kermainen soosi, pehmeät kasvikset ja sitruuna ovat ihan mahtava kombo, kun ruoan valmistaa ajatuksella ja käyttää hyvää pastaa. Oma suosikkini on De Ceccon linguine, jota löytyy jopa tämän pikkukaupungin marketista. Hamstraan sitä aina kaappiin.

zucchinipasta3

Kesäkurpitsapasta / linguine con zucchine (4:lle)

1 sipuli
300 gr kesäkurpitsaa
3-4 rkl oliiviöljyä
1 kuivattu peperoncino / 1 tl chilihiutaleita
1 rkl hienonnettua tuoretta salviaa
2 kananmunaa + 2 keltuaista
100 gr parmesaanijuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu
suolaa ja mustapippuria
500 gr linguine pastaa

Täytä iso kattila vedellä ja laita se hellalle kuumenemaan pastaa varten. Leikkaa sipulit ohuiksi puolikuiksi ja kesäkurpitsa viiden sentin ohuiksi suikaleiksi. Lorauta oliiviöljy paistinpannuun, murustele joukkoon peperoncino tai lisää chilihiutaleet ja hienonnettu salvia. Lisää perään sipulit ja kesäkurpitsat, mausta seos reilulla ripauksella suolaa ja paista miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia, kunnes sipulit ja kesäkurpitsat ovat pehmenneet. Siirrä pannu sitten pois lämmöltä odottamaan.

(Älä ruskista kesäkurpitsaa ja sipulia kovalla lämmöllä. Suolaripaus auttaa tuomaan nesteen pois vihanneksista, jotta pasta ei vetisty ja vihannekset eivät ruskistu niin helposti pannulla.)

Suolaa kiehuva pastavesi ja ja dunkkaa linguine poreilevaan veteen, painellen suirot veden alle. Voit tarvittaessa kiepauttaa pastaa pari kertaa keittämisen alussa, varsinkin jos yrität huijata käyttämällä pientä kattilaa.

Vispaa kulhossa kevyesti yhteen kananmunat ja ekstra-keltuaiset, parmesaani, sitruunamehu, sitruunan kuori, ripaus suolaa ja reilusti mustapippuria.

Kun pastassa on hiukan enemmän purutuntumaa kuin on tarpeen, valuta se ja säästä 1 dl pastan keitinvettä. Siirrä vihannespannu hetkeksi kuumalle levylle, jotta kesäkurpitsaseos lämpenee. Kippaa valutettu pasta kesäkurpitsojen joukkoon ja sekoita, jotta pasta imee maut pannulta ja kypsyy loppuun. Ota sitten pannu pois lämmöltä ja sekoita kananmuna-juustoseos pastaan. Tässä vaiheessa saat sekoittaa pastaa niin rivakasti kuin ehdit, jotta pasta ja kananmunaseos muodostavat kermaisen seoksen pannuusi. Lisää tarvittaessa pastan keitinvettä, jos pasta kaipaa lisää kosteutta. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoa pasta heti, mahdollisesti ekstraparmesaanin kanssa.

Hello there! I’m trying to get back to blogging and the easiest way is to write in Finnish from now on – sorry! I’ll write a small caption to every post in English and try to sum up the Finnish text. Today is a world pasta day and I made linguine con zucchine with a recipe from Rachel Roddy’s wonderful book Five Quarters. There is a similar recipe in her blog archives here. 

 

zucchinipasta1_suvisurlevif

Kuningatarmousse & marinoidut marjat

 

Cremebonjour2_pieni

Yhteistyössä Creme Bonjour

Viimeinen kakku uunista ulos, eli tällä kertaa testissä on Creme Bonjourin kuningatartuorejuusto. Hakiessani inspiraatiota mietin kakkuja, muffinsseja, jäädykkeitä ja kaikenmaailman torttuja. Mutta inspiraatio tuli vähän kiertäen, kun sain pari päivää sitten yllätysvieraan ja tuskailin, mitä voisin tehdä 15 minuutissa tarjolle. Jääkaappi ammotti tyhjyyttään kahvisyötävien osalta, ja tämä tilanne meillä on usein, koska emme syö mitään valmista, eikä kaapista löydy piparin piparia. En osaa myöskään jemmata mitään valmista pakastimeen.

Itse kaipaan siis nopeita reseptejä arkeen ja niihin tilanteisiin, kun jotain pitäisi tarjota, ja se tarjottava hoituisi yksinkertaisesti ja nopeasti. Kovin montaa kertaa sitä ei nimittäin kehtaa tarjota niitä samoja karjalanpiirakoita, joita kaikki vieraani tuntuvat saavan. Maustetut tuorejuustot ovat näissä tilanteissa ihan mahtavia, koska ne tuovat helposti makua, ilman isompia mutkia reseptissä tai pitkää raaka-ainelistaa.

Kuningatarvaahto ei tarvitse kuin kaksi raaka-ainetta ja kunnon vispaamiset kuohkean rakenteen saamiseksi. Marinoidut marjat ovat myös sieltä helpoimmasta päästä, ja tämä jälkkäri tuntuu ihanan raikkaalta ja kevyeltä suussa, vaikka kerma aika tuhtia kamaa onkin. Vielä löytää kotimaisia vadelmiakin, joita voi tarjota huoletta tuoreena ilman keittämisiä.

Jos halajat oikein stydiä moussea, voit käyttää 1-2 liivatelehteä, jonka liuotat pieneen määrään sitruunamehua tai marjamehua. Minusta tämä ei kuitenkaan vaadi liivatetta, mousse on ilmavaa ja kiinteää ilmankin.

Lisää reseptejä kuningatartuorejuustolle löydät muuten tästä linkistä.

Jos haluat jatkaa mutkatonta ja iisiä meininkiä, vältä tarjoilussa korkeita ja syviä viinilasia. Nimimerkillä yritin tänään runnoa moussen kauniisti Riedelin laseihin, mutta siisti lopputulos olisi vaatinut pursotinpussia. Helpompaa on lusikoida mousse vaikka pieniin kahvikuppeihin, tai muotoilla niistä knöllit kahden lusikan avulla.

Cremebonjour3_pieni

Kuningatarmousse & marinoidut marjat (4-6 annosta)

2 prk ( yht. 400 gr) Creme Bonjour kuningatar-tuorejuustoa
1 prk (2 dl) kuohukermaa

2 dl mustikoita
2 dl vadelmia
2 rkl sokeria
1 rkl appelsiini mehua
1 luomu appelsiinin kuori

Vatkaa kerma vaahdoksi kulhossa. Vatkaa tuorejuusto kunnolla kuohkeaksi toisessa kulhossa ja kääntele vaahdot hellästi yhteen nuolijalla. Jaa annoskulhoihin tai laseihin ja jäähdytä jääkaapissa noin 30-60 minuuttia ennen tarjoamista

Raasta appelsiinin kuori kulhoon, lisää joukkoon mehu, sokeri ja marjat, sekoita ja anna marinoitua noin tunnin. Lisää marinoituja marjoja moussen päälle juuri ennen tarjoamista.

Cremebonjour1_pieni

Akuuttiin lakritsijäätelön tarpeeseen

Cremebonjour4_pieni

Yhteistyössä Creme Bonjour

En ole mikään ylin jäätelön ystävä. Isovanhemmillani oli aina laatikollinen Ville Vallaton-jätskejä tai niitä Pingviini-puikkoja pakastimessa ja minusta ne olivat lapsena täysin turhia — enkä ole vaihtanut mielipidettäni tänäkään päivänä.

Suklaakuorrute ei maistunut jätskipuikossa kylmänä miltään (ehkä hiukan kitkerältä?) ja esanssiset banaanit ja mansikat olivat äkkimakeita ja saivat minulle aina huonon olon. Ainut jäätelö, jota kaipaan aina välillä on jätskikojulta haettu lakritsitötterö. Voi että se on hyvää. Asiaan saattavat liittyä myös alkukesä, aurinko ja yleinen hyvä fiilis.

Olin aavistuksen huolissani, kun huomasin Creme Bonjourin kanssa tehtävän yhteistyön koskevan myös lakritsaista tuorejuustoa. Mitä ihmettä voi tehdä lakritsituorejuustosta? No lakritsaista semifreddoa! Tähän tusina huutomerkkiä!

Cremebonjour3_pieni

 

Semifreddo on italialainen jätskiherkku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti puolikylmää. Yleensä keltuaisista tehty vanukas ja läjä vatkattua kermaa yhdistetään, jäädytetään ja syödään. Minä en jaksa tehdä vanukkaita, siispä tässä reseptissä keltuaiset vain vispataan kuohkeaksi ja yhdistetään kirpsakkaan lemon curdiin. Lakritsi ja sitruuna pelaavat minusta kivasti yhteen, ja semifreddon pehmeä tekstuuri on täydellinen.

Tämä on myös oikotie kotijäätelöön, koska valmistuksessa ei tarvita jäätelökoneita, eikä pakastimella ravausta ja jäätelön sekoittelua. Kun tarjoat semifreddon (kotimaisten) marjojen kanssa, se muuttuu vielä viimeiseksi hurraa-huudoksi kesälle ja tuoreille antimille.

Jos halajat muitakin reseptejä tälle tuorejuustolle, klikkaa tästä linkistä ja pääset lakritsaisiin resepteihin käsiksi.

Cremebonjour6_pieni

Sitruunainen lakritsasemifreddo (4-6 hlö)

3 kananmunaa
1/2 dl sokeria
2 prk Creme Bonjour lakritsi-tuorejuustoa
1 rkl sitruunan mehua + 1 sitruunan raastettu kuori
1 dl valmista lemon curdia

Koristeluun valkosuklaalastuja ja tuoreita marjoja

Päällystä leipävuoka tai suorakaiteen muotoinen uunivuoka leivinpaperilla tai tuorekelmulla. Ota esiin kolme kulhoa. Erottele kananmunat ja lisää valkuaiset yhteen kulhoon ja keltuaiset toiseen. Kaavi tuorejuustot kolmanteen.

Vatkaa keltuaiset sokerin ja sitruunankuoren kanssa kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi, à 5 minuuttia. Kääntele keltuaisvaahtoon mukaan varovasti 1 rkl lemon curdia ja sitruunan mehu. Vatkaa tuorejuusto kuohkeaksi. Pese käsivatkaimen vatkainosat ja vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. (Rasva tai keltuainen vatkaimissa estää valkuaisvaahdon syntymisen)

Kääntele puolet valkuaisvaahdosta hellästi tuorejuuston sekaan ja puolet sitruunavaahtoon. Levitä pohjalle sitruunavaahto ja tipauttele loput lemon curdista vaahdon joukkoon. Levitä lakritsituorejuusto sitruunavaahdon päälle ja tasoita pinta.

Pakasta semifreddoa ainakin 3 tuntia. Semifreddon voi tehdä pakastimeen hyvissä ajoin etukäteen, ainakin viikkoa ennen, mutta ota se silloin tuntia ennen ruokailua jääkaappiin temperoitumaan. Jos teet jäädykkeen samana päivänä, tee se aamulla pakastimeen.

Tipauta semifreddo esimerkiksi tarjottimelle ja kuori leivinpaperi/tuorekelmu pois. Koristele valkosuklaalastuilla ja tuoreilla marjoilla. Voit myös halutessasi leikata jäädykkeen valmiiksi siivuiksi lautaselle.

Cremebonjour1_pieni

Salad with beans, peas and feta

 

Peasalad_suvisurlevif

This bean, pea and feta salad is one of my favorite salad recipes from Jonna Vormala’s book Jäävuoren huippu, which I had the honor of photographing last summer. And I have to say I love every single salad in that book. And it’s actually a whole book of salads, called The top of the Iceberg, but fresh peas took the winning ticket this time.

The book is all about seasonality and simplicity. And I think simple recipes are deceiving in a way that sometimes they seem mundane and don’t reveal all the goodness and potential in them when you are flicking through recipes. But in reality the simple ones are always the best ones, if using good ingredients.

Today I had fresh peas plucked from my parents garden, but no fresh beans available yet. So I left them out, rather than using frozen ones.

And I think in salads, going with seasonal ingredients is the only way. I mean, I wouldn’t do asparagus salad now that the peak has gone away, but there is an abundance of fresh peas and zucchini right now, so I’ll concentrate on devouring them in the best possible way I can.

Peas_suvisurlevif

 

I admire Jonna’s quality of measuring and being accurate, because accuracy doesn’t really run in my habits. So for my salad, I didn’t measure things; more or less composed the salad by feel — and the size of my plate really.

Oh and I haven’t planted any fresh mint this year (what the hell was I thinking though?) and I used a combination of dried mint and fresh basil in my salad and it worked out really well. But if you have fresh mint and beans, do use them.

Salad with peas, beans and feta

green beans — 300 grams
podded peas — 2 dl / 3/4 cup
pea shoots — 2 handfuls
fresh mint, chopped— 1 1/2 dl / around 1/2 cup
lemon juice —1 1/2 tbs
honey — 2 tsp
olive oil — 1/2 dl / 3,5 tbs
salt — 1/4 tsp
black pepper — a pinch
good quality feta — 100 grams
milk — 1/2 dl / 3,5 tbs

____

Cut the ends away from beans and boil them in salted water until tender, à 4-5 minutes. Drain the beans with ice cold water to stop cooking any further. Drain well.

De-pod your peas. Tear pea shoots into bite size pieces and chop up the mint. Mix beans, peas, pea shoots and mint together in a salad bowl.

Combine lemon juice, honey, olive oil, salt and pepper and mix well. Add the dressing into the salad ingredients and toss to combine.

Measure the milk and feta in a bowl and press, squish and mix with a fork to get a soft mixture. Add feta either to the salad bowl or straight to your plate and add the salad on top.

In the book this salad is recommended with a smoked fish (divine!) but it is also very good on it’s own as a lunch with some toasted bread.

Peasalad1_suvisurlevif

 

Rhubarb & almond caramel cake

rhubarbcake_suvisurlevif

There isn’t anything better than summer nights in Finland. Our garden is surrounded with lilacs (our own bushes and our neighbors also) and the scent really hits you when you step into the cool night air. Paired with the blackbird singing and the amazing light – it’s something that you have to wonder every single year. This season is gone so quickly that you try to grab every last lilac branch and rhubarb that you possibly can, which leads me to this recipe.

There is a traditional coffee pastry in Finland, called a tosca cake. Tosca means the caramel like topping which consists of melted butter, almond flakes and sugar. First you make the cake base, put it in the oven for a while and and melt your tosca topping ingredients in a pan, then spread the topping on top of your cake base and give it a final browning in the oven. The result is a gooey, caramel goodness with browned almonds and a sugary bliss. Basically a lot of goodness.

This is a seasonal version of that tosca cake and it is one of my favorite ways of using rhubarb. The tartness of the fruit cuts down the sugar filled topping and makes an irresistible thing to eat. The original version calls for vanilla sugar, but I have to have cardamom with rhubarb – simply won’t have it without.

Rhubarb cake & almond caramel (or tosca)

3 eggs
170 grams of sugar
100 grams melted butter
195 grams plain flour
1 tsp baking powder
1 tsp ground cardamom
3 cups rhubarb cut into pieces

Almond caramel

100 grams butter
65 grams sugar
2 tbs flour
1 tbs milk
100 grams almond flakes

In one bowl, mix together flour, baking powder and ground cardamom. Melt the butter and let it cool a bit. Turn the oven to 380F /200C. Butter and flour a cake tin (I prefer springform pan à 27 cm) or use a baking paper inside your pan to prevent sticking. Rinse and dry the rhubarb stalks, cut into tiny pieces.

Whip sugar and eggs in another bowl with an electric whisker until pale and fluffy. Add in butter whisking slowly. Then add in the flour mixture in batches and mix until even batter is formed. Batter will be runny, don’t worry about it.

Pour the batter into the cake tin and add your rhubarb pieces on top (you can push the pieces into the batter slightly). Push the tin into the oven and bake for 20-25 minutes on a low rack. You might want to put a sheet under your springform pan, in case of batter leakage.

Add all the almond caramel ingredients into a tiny pan, put the heat on and let the butter melt, until there’s tiny bubbling happening and then take it off the heat. Mix if the caramel is trying to stick onto the pan, or add in more milk if necessary. Take the cake from the oven, spread the almond mixture on top and put the cake back into the oven for 10 minutes or until it has browned.

Let the cake cool and take it off the tin. Serve with vanilla ice cream, if you wish.

rhubarbcake1_suvisurlevif