15. joulukuuta

joulu_suvisurlevif

Skippasin viime jouluna kuusen ja taidan tehdä tämän myös tänäkin vuonna. Jokainen nurkkamme on täynnä epämääräisiä nyssäköitä remontista johtuen, joten kuusi ei mahdu minnekään ja minusta tuntuu pahalta hankkia kuusi, koska haluan sen heti joulunpyhien jälkeen ulos ovesta. Muutaman katajanoksan laitoin tosin oven edessä oleviin isoihin kukkauurniin.

Hyasintteja en voi ohittaa, vaikka nenäni olisikin tyytyväisempi ilman niitä. Ne tuovat tuoksullaan oikeanlaisen fiiliksen, ja istunkin koneellani töissä hyasintti molemmilla puolilla, Spotifyn joulujazzlista raikaen.

Löysin kaupasta vielä edullisesti leikkohyasintteja, jotka tuovat tavallaan jo pienen pilkahduksen keväästä.

*

Starting to get into the Christmas spirit with hyacinths – both cut and bulb ones. There’s also some juniper branches in the large black flower pots in front of our front steps.

joulu1_suvisurlevif

joulu2_suvisurlevif

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

joulukuuaamu_suvisurlevif

Minulla on tietty kaava, mitä tulee leipomiseen. Pidän helpoista, hyvällä tapaa vaatimattomista leipomuksista, jotka voi pykätä kasaan ilman kauppareissua ja joista ei kerry kippoarmeijaa keittiön tasoille.

Rakastan myös leipomista kun kello lähestyy keskiyötä, jolloin saan jotain hyvää aamukahvini kanssa. Syön yleensä aika kiltisti kaurapuuroa, mutta joulukuun aamuina on mukavaa upottaa hampaansa johonkin murenevaan ja appelsiinintuoksuiseen. Tämä Marcella Hazanin ohje on kuin tehty joulukuuhun.

Ohessa ohje, jossa omat muutokseni suluissa. Marsalaa tai appelsiineja ei kaapeistani keskellä yötä löytynyt, mutta rommi ja klementiinit toimivat hyvin korvikkeina. Kakun voisi varmasti tehdä esimerkiksi maustettuna sitruunan kuorella ja vaikka manteliliköörillä. Ohjeessa oli myös aika huima määrä leivinjauhetta, josta osan korvasin ruokasoodalla.

Kakkuun ei normaalisti tule mitään päälle, mutta jouluhuumassa tein nopean päällyksen sulatetusta voista, manteleista, muutamasta pistaasista ja sokerista.

*

I need something extra good for December mornings. This recipe for Marcella Hazan’s olive oil and orange cake is just the thing. I used clementines and dark rum instead of marsala and oranges and the cake turned out perfect. Also added crushed almond-sugar-butter crumb on top, just because.

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

3 kananmunaa
125 gr /  à 1,4 dl sokeria
1 appelsiinin kuori (2-3 klementiinin kuori)
ripaus suolaa
6 rkl marsala-viiniä (6 rkl rommia)
6 rkl maitoa
1,75 dl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
170 gr / à 2,6 dl vehnäjauhoja

(Päälle halutessa 1/2 dl sulatettua voita, johon on sekoitettu 1 dl murskattuja manteleita ja 2 rkl sokeria.)

Napsauta uuni 200C asteeseen. Voitele pyöreä kuivakakkuvuoka tai pitkulainen leipävuoka. Jos haluat päästä erityisen helpolla, vuoraa leipävuoka leivinpaperilla, jolloin ei tarvitse pelätä tarttumista.

Riko munat kulhoon ja kaada sokeri joukkoon. Vaahdota kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan hellästi maito, viina, appelsiinin tai klementiinin kuoriraaste ja oliiviöljy.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda sekaisin, lisää munavaahtoon ja kääntele sekaisin. Älä vispaa tai vatkaa taikinaa hullunkiilto silmissä, tai ilma katoaa taikinasta. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes puutikku tulee kuivana ulos kakusta. Myös spagetti toimii tässä hyvin.

Jos teet mantelikuorrutuksen, nappaa kakku pois 10 minuuttia ennen ja kaada sulatettu voi-manteliseos kakun päälle ja työnnä uuniin takaisin n. 10 minuutiksi.

Jos käytät perinteistä pyöreää kakkuvuokaa, anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja pyöräytä sitten veistä vuoan sisäpuolella, jotta reunat irtoavat. Jos käytät leipävuokaa leivinpaperilla, nosta leipomus jäähtymään leikkuulaudalle.

Pakkaskookoskeitto

pikasafka_suvisurlevif

Meillä on erilaisia kausia keittiössä. Välillä syödään italialaista, ja sitten iskee yhtäkkiä hirmuinen aasiainnostus, jolloin kauppakassista löytyy lähinnä tuoreita yrttejä, nuudeleita ja kasviksia. Aasiakausina teen täsmäiskuja etnisiin kauppoihin, koska niissä pääsee paljon edullisemmalla, ja esimerkiksi yrteissä on enemmän potkua.

Teen yleensä misopohjaisia, pho-keittopohjaisia tai sitten kookosmaitoon valmistettuja keittoja. Kookosmaitoon valmistettu keitto on näistä ehkä eniten pakkasruokaa: kermaista, pehmoista ja täyteläistä. Tämä pikaversio on nyysitty netistä (hävitin tietysti linkin), mutta se jäi meille arkeen heti, koska soppa on niin yksinkertainen valmistaa ja sitä voi varioida erilaisilla kasviksilla. Ja koska etniset ovat sen verran kaukana, valmis currytahna pelastaa aina pinteestä.

Valmistan ensin soppapohjan, johon sitten kaivan jääkaapista erilaisia kasviksia ja tofua, jos sitä sattuu löytymään. Tuoreita yrttejä ei kannata skipata, ne freesaavat kermaista keittoa tehokkaasti. Kunnon limetujaus on myös ehdottomasti suositeltavaa.

Heitän nuudelit aina suoraan keittoon, mutta ne pakkaavat imemään hiukan liikaa nestettä itseensä ja loppuvaiheessa keitto muuttuu nuudelipadaksi. Tämän voi estää keittämällä nuudelit erikseen ja lisäämällä niitä vasta keittokulhoon.

Pakkaskookoskeitto (3-4 annosta)

1 rkl punaista tai vihreää currytahnaa (aasia)
2-3 valkosipulinkynttä raastettuna
5 cm pala inkivääriä raastettuna
1 litra vettä + kasvisliemikuutio
1 prk kookosmaitoa
2-3 rkl kalakastiketta (jätä pois jos teet sopan kasvissyöjälle)
1-2 limeä
maun mukaan soijakastiketta
tuoreita yrttejä (korianteria, thaibasilikaa, minttua)

Lisää keittopohjaan esim:

ohueksi suikaloitua purjoa tai kevätsipulia
ohueksi suikaloitua porkkanaa tai paprikaa
siitakesieniä tai herkkusieniä
paksoita tai kiinankaalia
kurkkusuiroja
ituja
kuutioitua tofua (joko paistettuna tai suoraan paketista)

Raasta kuoritut valkosipulit ja inkivääri, tipauta ne kattilaan ja lisää halutessasi 1/2-1 chili. Lisää mukaan ruokalusikallinen currytahnaa ja loraus rypsiöljyä. Kuullota mausteita keskilämmöllä minuutin tai pari, lisää kattilaan sitten vesi, kasvisliemikuutio ja kasvikset, jotka kaipaavat enemmän kypsennystä, esim porkkana. Kiehauta liemi ja anna porista sen aikaa, että kasvikset ovat vielä napakoita.

Lisää keittopohjaan kookosmaito, nuudelit (jos et jaksa sotkea kattilaa niiden erikseen keittoon), loput kasvikset ja anna hautua viitisen minuuttia. Maista ja mausta soijalla, kalakastikkeella ja limen mehulla.

Tarjoa keitto tuoreiden yrttien kanssa. Syö sattumat tikulla ja liemi lusikalla.

Talvinen kurpitsasalaatti

kurpitsasalde_suvisurlevif

Kokkaan satunnaisesti kurpitsasta makeita leipomuksia ja teen siitä välillä risottoa tai keittoa, mutta siihen keinoni loppuvat. Koen kurpitsan maun helposti liian äiteläksi ja makeaksi varsinkin, jos ruoka on mietoa ja siinä ei oikein ole mitään, joka antaisi kurpitsalle jotain vastapainoa.

Tämä saamattomuus ärsyttää minua, koska haluan käyttää sesonkikasviksia ja terveellinen kurpitsa on niin helppo valmistaa uunissa. Jatkojalostus ja kurpitsan parittaminen erilaisiin ruokiin tuntuu vain olevan minulle ongelmallista.

Uskaltaduin alkusyksystä syömään kurpitsaa ravintolassa, jossa se oli paahdettu isona lohkona ja tarjottiin jonkinlaisen pyreen ja paahdetun sipulin kera. Ja annos oli todella herkullinen. Niin hyvä, että olen siitä asti hautonut jonkinmoista kaihoa kurpitsaresepteihin.

Koska mieleni teki koko viikonlopun jotain itämäishenkistä, Soppa 365:n paahteinen kurpitsalaatti houkutteli, eikä vähiten sen takia, että kaikki raaka-aineet löytyivät kerrankin jääkaapista.

Alkuperäisessä reseptissä fetaa ei paahdeta ja kastikkeena on suht simppeli oliiviöljykastike, mutta minusta on suorastaan synti olla paahtamatta fetajuustoa. Siitä tulee uunissa hiukan rapsakkaa ja jännästi venyvää – ihan älyttömän koukuttavaa. Tein kastikkeeksi tahinisoosin, koska se sopii hyvin salaatin meininkiin. Ja koska olen koukussa paahdettuun seesamiöljyyn.

Tämä peukaloitu versio salaatista on ehdoton lisäys luottoresepteihini. Makea kurpitsa saa tasapainoa suolaisesta fetasta, ja kirpeästä, aavistuksen kitkerästä tahinikastikkeesta. Granaattiomenat raikastavat ja reseptiin lisäämäni sumakki tuo vielä lisää potkua. NAM.

Salaatti kannattaa nauttia heti kun näpit kestävät kuuman kurpitsan kuorimisen ja heittelyn salaatin joukkoon. Minulta uhkasi loppua valo, joten heitin vauhdissa kuorimattomat kurpitsat lautaselle ja kuvasin ISO-arvot paukkuen.

Salaatista riittää porukalle, mutta tätä voi valmistaa helposti myös yhdelle ihmiselle uunittamalla kurpitsan, säilömällä lopun jääkaappiin, ja heittelemällä lautaselle aineksia maun mukaan.

Talvinen kurpitsasalaatti (4 hengelle)

1 keskikokoinen myskikurpitsa (butternut squash)
1 tl suolaa + 2-3 rkl oliiviöljyä
1 rasia pinaattia / salaattisekoitusta / rucolaa (à 100-150 gr)
1 granaattiomena
1 pala fetajuustoa (à 200 gr)
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia)
1 ruukku tuoretta korianteria
1 dl silputtua kevätsipulia
1 rkl sumakkia

Kastike:

1,5 rkl tahinia
1/2 dl oliiviöljyä
1/2-1 sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1/4 tl paahdettua seesamiöljyä
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 200C asteeseen. Puolita kurpitsa, koverra siemenet pois lusikalla ja pilko kurpitsa lohkoiksi veitsellä. Aseta lohkot leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja lorauta päälle oliiviöljy ja ripsaus suolaa. Levitä öljy ja suola tasaisesti paloihin ja työnnä uuniin.

Paahda kurpitsaa n. 30-40 minuuttia tai kunnes sen tekstuuri on haarukalla tökättynä mukavan pehmoista, mutta vielä pureskeltavaa, löllö kurpitsa on ikävää salaatissa. Tyrkkää feta loppuvaiheessa noin 10 minuutiksi uuniin, jotta se saa hiukan väriä.

Sekoita kastikkeen aineet yhteen, maista ja lisää tarvittaessa hunajaa tai sitruunaa, mikäli halajat enemmän makeutta, tai enemmän kirpeyttä.

Ota iso vati tai kulho ja sekoita salaatti, hienonnettu kevätsipuli ja kevyesti silputtu korianteri sekaisin. Hienonna pistaasipähkinät ja lisää ne mukaan. Nypi granaattiomenasta siemenet salaattiin tai hakkaa puolikkaita jollain tukevalla aseella (puukauhalla) jotta siemenet tippuvat pois.

(Itse murran granaattiomenan neljään osaan ja nypin siemenet irti valkoisesta siemenkodasta, koska hakkaamalla saa irti vain osan siemenistä.)

Kokoa salaatti: poista kuoret kurpitsasta, leikkaa se paloiksi ja lisää salaatin joukkoon. Murenna feta mukaan ja mausta salaatti lopuksi sumakilla ja kastikkeella. Voit myös tarjota salaatinkastikkeen erikseen.

kurpitsasalde1_suvisurlevif

Marras

18marras3_suvisurlevif

Eilen tuntui siltä, että tämän pimeämmäksi ei voi enää mennä. Yritin olla taistelematta tuulimyllyjä vastaan ja sytyttelin kynttilöitä vähän joka nurkkaan, poltin puita jotta torppa lämpeäisi ja tassuttelin ympäriinsä aamutohveleissa. Kahvikin (santsikuppeineen) sai kunnon kuorrutuksen tuoretta muskottia.

Viikonloppuni on pitkästä aikaa toimeton ja se tuntuu ihanalta pitkän duunirupeaman jälkeen. Olen myös nykyään harvoin koko viikonloppua kotona, joten joutelias aika tuntuu ultimaattiselta luksukselta. Yritänkin olla lipsumatta työmoodiin ja tekemättä to-do listoja. Sen sijaan juon kahvia ja polttelen niitä kynttilöitä, luen ja otan nokosia.

Nyt kiinnostavat erityisesti:

Saran ihana Minutes-julkaisu. Rohkaistun eritoten tästä, koska minusta sängyssä työskentely on parasta. Varsinkin kaatosateisina marraskuun päivinä.

Lotta Agatonin blogista löydetty linkki ranskalaiseen Villa Santo Sospiriin. Mitä tahansa pilkahduksesta eteläiseen Eurooppaan!

T-Magazine, ikuinen suosikkini.

*

Trying to cope with the evading November light and finding inspiration from Minutes, Villa Santo Sospir and my all time favorite, T-Magazine.

18marras_suvisurlevif

18marras1_suvisurlevif

18marras2_suvisurlevif

 

Keppi ja porkkana

porkkanasalaatti_suvisurlevif

Takana on kiireinen työviikko ja toinen juuri menossa, joten en ole ennättänyt keittiöön arkena kuin nopeille pistokeikoille. Viime viikonloppuna hautauduin hetkeksi keittiöön ja leivoimme edellisen postauksen kurpitsakakkua, kurpitsaleipää äidin löytämällä ohjeella ja sitten vielä tätä Pipsa Hurmerinnan mustikkabostonia. Puolitimme tosin pullataikinan ohjeen ja silloinkin ohjeesta tuli pellillinen pullaa.

Kakut sikseen, postaukseni juttu on tällä kertaa simppeli, mutta koukuttava porkkanasalaatti. Tämä tosin johtui ihan siitä, että löysin kaupasta pussin erivärisiä porkkanoita ja kun pikkukaupungin marketin valikoimasta löytyy tällaista herkkua, pussiin tartutaan saman tien eikä kysellä enempää.

Hetken pyörittelin pussia, koska olin juuri paahtanut satsin porkkanoita, eikä uunittaminen houkotellut. En ole myöskään porkkanaraasteen ystävä: jotenkin se kuivakka koostumus tarttuu aina kurkkuuni kiinni. Vihanneskuorijalla veistellyt pitkät lastut ovat omaan makuuni suunmyötäisempiä, on jännää miten joku raaka-aine muuttuu täysin erilaiseksi pelkällä käsittelytavalla.

Tein kesällä simppeliä salaattia porkkanoista, sitruunaöljystä ja sitruunanmehusta, joka oli hurjan hyvää. Sitruunaöljy oli nyt päässyt loppumaan, joten veistelin muutaman porkkanan lastuiksi ja kostutin ne oliiviöljyllä ja sitruunanmehulla. Mukaan raastoin sitruunankuorta ja ripsautin kevyesti suolaa ja mustapippuria perään. Porkkanasalaatin kannattaa antaa marinoitua ainakin tunnin verran, jolloin porkkanan rakenne antaa sopivasti periksi ja suirot maustuvat kunnolla.

Syön porkkanalastuja sellaisenaan tai leivän päällä, mutta sunnuntaina ne pääsivät myös jääkaapintyhjennyspitsan päälle tuoreen pinaatin kanssa. Siinä on muuten sapuska, josta olemme innostuneet lähiaikoina; tuoreet asiat pitsan päällä. Tai siis muutkin kuin se perinteinen rucola.

Loppukaneettina vielä: jos olette vierailleet täällä lähipäivinä, olette ehkä huomanneet mitä blogissa on tapahtunut. Olen siis liittynyt Suomen Blogimedian riveihin. Pidän tätä itse loistavana ratkaisuna, koska nyt en voi haudata blogia kiireiden ja töiden alle, ainakaan niin useasti kuin tänä vuonna on päässyt käymään.

Kakkua viikonlopulle?

pumpkincake2

 

Jos kaipaat makeaa viikonlopun aamiaiselle ja kaipaat projektia, suosittelen tätä kuvassa esiintyvää mausteista kurpitsakkakua. Alkuperäinen resepti on kalifornialaisen Gjelina-ravintolan samannimisestä ruokakirjasta, jonka kirjan toinen kuvaaja, eli Nikole Herriott postasi Herriott Gracen blogiin.

En postaa reseptiä tähän, koska se löytyy helposti linkin takaa ja tein itse jotain, jota leipomisessa ei yleensä suositella, eli puolitin ohjeen ja peukaloin sitä muutenkin. Puolitin kakkumäärän, koska en halunnut syödä kahta viikkoa samaa kakkua, mutta voi kunpa olisin tehnyt isomman satsin – kakku hävisi nimittäin parissa päivässä.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään kabocha-kurpitsaa, mutta sen voi minusta helposti korvata muullakin kurpitsalla. Minulla oli perinteinen talvikurpitsa, josta tehdään yleensä sitä kyseenalaista etikkapikkelssiä.

Kakku on tosiaan hiukan projekti, koska kurpitsa paahdetaan ensin uunissa ja siitä tehty sose valutetaan harsokankaassa, jotta soseesta irtoava vesi ei vaikuta kakun rakenteeseen. Ja soseesta tulee yllättävän iso määrä nestettä. Jos sinulla ei ole harsokangasta, sosetta voi valuttaa myös hienosyisessä siivilässä.

Minulla on pihalla vielä monta talvikurpitsaa odottamassa käyttöä, ja koska meillä ei syödä kurpitsapikkelssiä, tekaisen toisen kakun viikonlopuksi. Tällä kertaa tosin vien sen ilahduttamaan jotakuta muuta: hyvää pitää jakaa.

Löydät ohjeen tästä linkistä.

*

(Made this a few days ago. Going to make it again today. So good!)

 

pumpkincake