Mitä söisin tänään(kin)

Olen koukussa vietnamilaiseen pho-keittoon ja kirjoitin siitä myös taannoin Trendin ruokakolumniini. Nytkin vesi herahtaa suuhuni, kun vain ajattelenkin noita kolmea kirjainta. Työhuoneeni lähellä Turussa sijaitsee WG wok, jossa vakkaritilaukseni on annos pho:ta, mutta teen sitä nykyään myös kotona vähintään kerran viikossa.

Pho koostuu pitkään keiteltävästä, aromikkaasta liemipohjasta, nuudeleista ja erilaisista tuoreista lisäkkeistä. Liemi tehdään lihapohjaisena luista, mausteista ja kasviksista pitkään hauduttelemalla, mutta minä teen keiton kasvisversiona ja korvaan lihat kourallisella kuivattamiani sieniä. Mausteita voi periaatteessa varioida oman maun mukaan, en itse esimerkiksi välitä kanelista, joten skippaan sen välillä, tai lisään mukaan vain aavistuksen.

Mitä kauemmin lientä hauduttaa, sitä intensiivisemmän makuista siitä tulee. Teen pho:ta siis kun minulla on aikaa, liemikattila saakin viettää rauhassa aikaa puuhellan päällä yleensä sunnuntaisin, jolloin seuraavan viikon pho-varastot ovat täynnä.

Oheinen resepti tekee noin 1,5 litraa valmista lientä, josta riittää kerralla ainakin neljälle ruokailijalle. Liemen kanssa voi tarjota riisinuudelien lisäksi esimerkiksi tofua sellaisenaan, tai marinoituna/ pannulla paahdettuna. Myös tuoreet siitakesienet sopivat keittoon hyvin. Päällysteitä voi lisätä oman makunsa mukaan, jos olen yksin kotona ja syön pho:ta lounaaksi, vakiopäällysteeni ovat yleensä vaatimattomia: kippaan päälle salaattia, kevätsipulia, limeä ja jotain tuoretta yrttiä.

(En kehdannut kertoa kolumnissa, että kärtsään sipulit ja inkiväärit puuhellan liekeissä, roikkumalla haarukan toisessa päässä. Se on aavistuksen vaarallista, koska sipuli pakkaa tippumaan liekkeihin ja kekäleet poukkimaan ulos uunista.)

Vege Pho-keitto

2 sipulia
10 cm pala inkivääriä kuorineen
3 tähtianista
1 tl neilikoita
1 kanelitanko
1 tl kardemumman siemeniä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tl korianterinsiemeniä
5 cm suikale appelsiininkuorta
4-5 kpl kuivattuja sieniä
3 porkkanaa
1 lehtisellerin varsi
2 litraa vettä
1 rkl misotahnaa (vegaaniin liemeen) tai 1/2 dl kalakastiketta
maun mukaan suolaa ja sokeria

Liemen kanssa
250 g riisinuudeleita
100 g maustamatonta tofua

Päällysteet
paahdettua sipulia
mungpavun ituja
limelohkoja
tuoretta korianteria / thaibasilikaa / minttua
ohuesti viipaloitua tuoretta chiliä
rapsakkaa salaattia suikaleina
hoisin-kastiketta

Tee keitto isossa kattilassa: resepti on mitoitettu 5 litran kattilaan, ja kasaan keittynyttä lientä tulee noin 1,5 litraa. Keittopohjan voi pakastaa, joten sitä kannattaa tehdä kerralla iso satsi.

Paahda kuoritut sipulit ja inkivääri kuorineen valurautapannulla tai uunissa grillivastusten alla niin, että pinta mustuu kunnolla. Lisää sipulit ja inkiväärit kevyesti murskattujen kuivamausteiden, appelsiininkuoren ja kuivattujen sienten kanssa kattilaan, joka ei ole liedellä. Lohko huuhdellut variselleri ja porkkanat kuorineen ja lisää ne kattilaan.

Siirrä kattila liedelle, laske mukaan vesi ja kiehauta. Laske lämpöä ja anna keiton porista hiljalleen ainakin kaksi tuntia kannen alla. Mitä pitempi haudutus, sen syvempi maku. Jos neste uhkaa vähentyä, lisää vettä haudutuksen aikana. Siivilöi valmis liemi puhtaaseen kattilaan, kiehauta se ja lisää ripaus sokeria pyöristämään makua. Jos haluat liemestä kasvissyöjälle sopivan, lisää mukaan ruokalusikallinen misotahnaa, muuten voit lorottaa mauksi kalakastiketta. Maista lopuksi suola, ja lisää sitä soijakastikkeen tai suolan muodossa.

Kun tarjoat liemen, keitä huuhdo ja valuta nuudelit, valuta tofu ja leikkaa se kuutioiksi. Jos haluat tofusi rapsakkana, paahda se ruskeaksi öljyssä pannulla.

Annostele kuumaa lientä keittolautasille ja lisää mukaan tofua, nuudeleita ja lopuksi erilaisia päällyksiä makusi mukaan. Nuudelit ja päällysteet pyydystetään keitosta puikoilla, liemi nautitaan lusikalla. Lopun liemen voit tosin hörppiä suoraan kulhosta.

Helmikuu

Terkut pilvisestä Uudestakaupungista! Palailen ruotuun sairasloman jälkeen ja yritän samalla siivota kotia, joka kaipaa epätoivoisesti kevätsiivousta. Suurin osa talomme ikkunoista on etelään ja valo paljastaa armottomasti pimeän ajan laiminlyönnit huushollia kohtaan.

Tähän aikaan viherkasvimaniani kasvaa yleensä täyteen mittaan ja nappailen pistokkaita, ostelen uusia pieniä taimia ja yritän idättää kaikki syömäni sitrusten siemenet kylpyhuoneen lattialämmityksen päällä.

(Tähän mennessä yksi siemen on itänyt: minulla ei ole hajuakaan mikä se on, koska purkissa on sitruunoiden, appelsiinien, veriappelsiinien ja yhden citrus x aurantiumin siemenet. )

*

Winter home on a gloomy day. 

Soppaa kiireeseen

 

Arkeni vuorottelee tällä hetkellä kahdessa jääkaapissa: työhuoneella Turussa ja kotona Uudessakaupungissa. Olen siis ennen tehnyt töitä kotoa, ja uudessa arjessa on totuteltavaa, tosin työhuoneen vuokraus tuntuu jo nyt parhaimmalta idealta hetkeen.

Mutta koska arkiruokani on nyt levittäytynyt kahteen paikkaan, olen koko ajan vähän sekaisin, mitä on missäkin ja mitä jää vanhenemaan toiseen osoitteeseen. Yritän nyt myös panostaa siihen, että kotona ollessa teen eväät valmiiksi, koska kiire ja lähikaupan valikoimat alkavat verottaa oloa.

Elän Lidlin terttutomaattien (ne siinä ärsyttävässä 500 gramman paketissa, josta tulee älytön määrä kierrätettävää muovia) varassa, koska ruokavalioni perustuu pitkälti tomaattien varaan, vaikka nyt ei todellakaan puhuta sesonkiruoasta. Ihmisellä on kuitenkin oltava paheita, ja tomaatit ovat minusta sieltä ei-niin-pahasta-päästä. Käytin näitä terttutomaatteja tähän keittoon, mutta ne voi korvata hyvin esimerkiksi Muttin kuorituilla kokonaisilla tölkkitomaateilla.

Ohje perustuu tähän Orangetten reseptiin, mutta päädyin pelastamaan keittoon lopulta myös jo parhaat hetkensä eläneen tuoreen rosmariinin, sellerin ja fenkolin. Kikherneet tuovat purutuntumaa ja pitävät mukavasti nälkää, feta tuo suolaisuutta ja pyöristää tomaattia sopivasti. Tämä soppa jää ehdottomasti arkikäyttööni.

(Jos ihmettelet mitä ihmettä olen viljellyt keiton päälle, nuo valkoiset kappaleet ovat riisikakkua. Se toimii minusta ihan hyvin rapsakkana krutonkina, kun olen liian laiska kiireinen paistamaan leivästä samanlaisia.)

*

I made Orangette’s tomato and chickpea soup (recipe here), but also added a bulb of fennel and stalk of celery to the soup base, since they needed using. And crumbled some sharp feta in the last minute. 

 

Tomaatti-kikhernekeitto (4-5 annosta)

1 kg terttutomaatteja (tai 2 tlk kuorittuja säilyketomaatteja)
1 fenkoli
1 sellerinvarsi
1 rkl oliiviöljyä
1 oksa tuoretta rosmariinia
2 valkosipulinkynttä
1 litra vettä
1 laakerinlehti
1 tlk kypsiä kikherneitä
50 gr fetaa (vuohenmaito)
suolaa ja mustapippuria

Huuhdo ja puolita tomaatit. Huuhdo fenkoli tarvittaessa, puolita ja poista kanta. Leikkaa fenkolinpuolikkaat ja varret pieniksi paloiksi, säästä vihreät tupsut keiton päälle. Hienonna rosmariini, kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Huuhdo ja viipaloi selleri.

Lorauta oliiviöljy kattilan pohjalle ja heitä perään selleri, fenkoli, rosmariini ja valkosipulinkynnet. Pehmennä kasviksia viitisen minuuttia keskilämmöllä, lisää sitten tomaatit ja neste, nostaen lämpötilaa niin, että keitto porisee rauhallisesti. Lisää lopuksi laakerinlehti mukaan.

Anna keiton porista noin 30 minuuttia ja surauta se sitten sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Lisää keittoon valutetut kikherneet ja murusteltu feta, sekotia ja mausta. Lisää makusi mukaan suolaa ja mustapippuria myllystä. Voit myös pyöristää makua ripauksella sokeria.

Tarjoa keitto fenkolitupsujen ja esimerkiksi paahdettujen siementen tai pähkinöiden kanssa.

Sitrushuuma

Sitrukset freesaavat oloni heti vuoden alussa. Kaipaan tunkkaisen joulukuun jälkeen kirpeitä, suolaisia ja hiukan kitkeriä makuja. Enkä malta olla ajattelematta säilöttyjä sitruunoita tai veriappelsiinihilloa, jotta saan venytettyä sitruskautta mahdollisimman pitkään.

Hankin vihdoin mandoliinin, jonka ostoa olen jahkannut vuoden verran – jännäsin että sheivaan sormenpääni heti irti. Vietämme mandoliinini kanssa selvästi vielä kuherruskuukautta, koska sormenpäät ovat tallella, ja viipaloin kaiken näkyvillä olevan.

Mandoliini on ihan ehdoton tässä fenkolisalaatissa, joka on versio klassisesta italialaisesta appelsiini-sipuli-oliivi-fenkolisalaatista. Olen pikkuhiljaa muovannut siitä oman mieltymykseni mukaista: käytän mieluiten veriappelsiineja, tipautan sipulit kyydistä ja lisään salaattiin varsin liberaalisti taggiasca-oliiveja ja suolaista pecorino-juustoa. Ohuen, ohuen ohueksi viipaloitu fenkoli on avain herkullisessa purutuntumassa.

Fenkolisalaatti (2:lle)

1 fenkoli
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunanmehua
suolaa ja mustapippuria
4-5 veriappelsiinia
maun mukaan raastettua pecorinoa

Huuhdo fenkoli tarvittaessa. Leikkaa varret ja tupsut erikseen. Siivuta fenkoli ohueksi mandoliinilla, tai jos olet hyvä veitsen kanssa, viipaloi sen kanssa ohuen ohuita siivuja. Säästä vihreät tupsut koristeeksi.

Laita fenkolit kulhoon ja lorauta päälle oliiviöljy ja sitruunanmehu. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla, sekoita ja anna marinoitua noin tunnin.

Kuori veriappelsiinin kuori terävällä veitsellä pois niin, että hedelmään ei jää ollenkaan valkoista kuoriosaa pintaan. Leikkaa appelsiinit joko viipaleiksi, tai voit halutessasi leikata lohkot irti ilman kalvoja, jos kaipaat näpertelyä.

2 ja puoli kiloa

Nyt vuoden viimeisinä päivinä sairastuin lenssuun ja lääkitsin itseäni ostamalla itselleni kaksi ja puoli kiloa klementiinejä kaupasta. Niitä, joissa on lehdet ja kun vedät lehtiruodin irti hedelmästä, klementiini tuoksuu samanaikaisesti kukkaiselta ja vihreältä.

Söin suurimman osan, mutta kilosta sitruksia tein hilloa talven viikonloppuja ajatellen. Rakastan sitrushilloja, niiden lievä kitkeryys on juuri se, jota kaipaan aamukahvini kanssa. Teen hillon 2:1 suhteella, ja lisään sitrushilloihin aina kahden tai kolmen sitruunan mehut, koska se taittaa sokeria ja saa muut sitrukset maistumaan, jos mahdollista, vielä enemmän keväältä.

Joku on syönyt huushollista tuoreen leivän, joten joudun tyytymään näkkäriin, joka hajoaa pieniksi palasiksi veitseni alla.

Odotan jo veriappelsiinien sesonkia kuumeisesti. Viime vuonna en hillonnut niitä ja se harmitti minua koko loppukevään.
*

Made clementine jam. All out of bread. Thinking about Spring and italian food and the blood orange season. Having a flue. 

 

15. joulukuuta

joulu_suvisurlevif

Skippasin viime jouluna kuusen ja taidan tehdä tämän myös tänäkin vuonna. Jokainen nurkkamme on täynnä epämääräisiä nyssäköitä remontista johtuen, joten kuusi ei mahdu minnekään ja minusta tuntuu pahalta hankkia kuusi, koska haluan sen heti joulunpyhien jälkeen ulos ovesta. Muutaman katajanoksan laitoin tosin oven edessä oleviin isoihin kukkauurniin.

Hyasintteja en voi ohittaa, vaikka nenäni olisikin tyytyväisempi ilman niitä. Ne tuovat tuoksullaan oikeanlaisen fiiliksen, ja istunkin koneellani töissä hyasintti molemmilla puolilla, Spotifyn joulujazzlista raikaen.

Löysin kaupasta vielä edullisesti leikkohyasintteja, jotka tuovat tavallaan jo pienen pilkahduksen keväästä.

*

Starting to get into the Christmas spirit with hyacinths – both cut and bulb ones. There’s also some juniper branches in the large black flower pots in front of our front steps.

joulu1_suvisurlevif

joulu2_suvisurlevif

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

joulukuuaamu_suvisurlevif

Minulla on tietty kaava, mitä tulee leipomiseen. Pidän helpoista, hyvällä tapaa vaatimattomista leipomuksista, jotka voi pykätä kasaan ilman kauppareissua ja joista ei kerry kippoarmeijaa keittiön tasoille.

Rakastan myös leipomista kun kello lähestyy keskiyötä, jolloin saan jotain hyvää aamukahvini kanssa. Syön yleensä aika kiltisti kaurapuuroa, mutta joulukuun aamuina on mukavaa upottaa hampaansa johonkin murenevaan ja appelsiinintuoksuiseen. Tämä Marcella Hazanin ohje on kuin tehty joulukuuhun.

Ohessa ohje, jossa omat muutokseni suluissa. Marsalaa tai appelsiineja ei kaapeistani keskellä yötä löytynyt, mutta rommi ja klementiinit toimivat hyvin korvikkeina. Kakun voisi varmasti tehdä esimerkiksi maustettuna sitruunan kuorella ja vaikka manteliliköörillä. Ohjeessa oli myös aika huima määrä leivinjauhetta, josta osan korvasin ruokasoodalla.

Kakkuun ei normaalisti tule mitään päälle, mutta jouluhuumassa tein nopean päällyksen sulatetusta voista, manteleista, muutamasta pistaasista ja sokerista.

*

I need something extra good for December mornings. This recipe for Marcella Hazan’s olive oil and orange cake is just the thing. I used clementines and dark rum instead of marsala and oranges and the cake turned out perfect. Also added crushed almond-sugar-butter crumb on top, just because.

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

3 kananmunaa
125 gr /  à 1,4 dl sokeria
1 appelsiinin kuori (2-3 klementiinin kuori)
ripaus suolaa
6 rkl marsala-viiniä (6 rkl rommia)
6 rkl maitoa
1,75 dl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
170 gr / à 2,6 dl vehnäjauhoja

(Päälle halutessa 1/2 dl sulatettua voita, johon on sekoitettu 1 dl murskattuja manteleita ja 2 rkl sokeria.)

Napsauta uuni 200C asteeseen. Voitele pyöreä kuivakakkuvuoka tai pitkulainen leipävuoka. Jos haluat päästä erityisen helpolla, vuoraa leipävuoka leivinpaperilla, jolloin ei tarvitse pelätä tarttumista.

Riko munat kulhoon ja kaada sokeri joukkoon. Vaahdota kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan hellästi maito, viina, appelsiinin tai klementiinin kuoriraaste ja oliiviöljy.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda sekaisin, lisää munavaahtoon ja kääntele sekaisin. Älä vispaa tai vatkaa taikinaa hullunkiilto silmissä, tai ilma katoaa taikinasta. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes puutikku tulee kuivana ulos kakusta. Myös spagetti toimii tässä hyvin.

Jos teet mantelikuorrutuksen, nappaa kakku pois 10 minuuttia ennen ja kaada sulatettu voi-manteliseos kakun päälle ja työnnä uuniin takaisin n. 10 minuutiksi.

Jos käytät perinteistä pyöreää kakkuvuokaa, anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja pyöräytä sitten veistä vuoan sisäpuolella, jotta reunat irtoavat. Jos käytät leipävuokaa leivinpaperilla, nosta leipomus jäähtymään leikkuulaudalle.