Soppaa kiireeseen

 

Arkeni vuorottelee tällä hetkellä kahdessa jääkaapissa: työhuoneella Turussa ja kotona Uudessakaupungissa. Olen siis ennen tehnyt töitä kotoa, ja uudessa arjessa on totuteltavaa, tosin työhuoneen vuokraus tuntuu jo nyt parhaimmalta idealta hetkeen.

Mutta koska arkiruokani on nyt levittäytynyt kahteen paikkaan, olen koko ajan vähän sekaisin, mitä on missäkin ja mitä jää vanhenemaan toiseen osoitteeseen. Yritän nyt myös panostaa siihen, että kotona ollessa teen eväät valmiiksi, koska kiire ja lähikaupan valikoimat alkavat verottaa oloa.

Elän Lidlin terttutomaattien (ne siinä ärsyttävässä 500 gramman paketissa, josta tulee älytön määrä kierrätettävää muovia) varassa, koska ruokavalioni perustuu pitkälti tomaattien varaan, vaikka nyt ei todellakaan puhuta sesonkiruoasta. Ihmisellä on kuitenkin oltava paheita, ja tomaatit ovat minusta sieltä ei-niin-pahasta-päästä. Käytin näitä terttutomaatteja tähän keittoon, mutta ne voi korvata hyvin esimerkiksi Muttin kuorituilla kokonaisilla tölkkitomaateilla.

Ohje perustuu tähän Orangetten reseptiin, mutta päädyin pelastamaan keittoon lopulta myös jo parhaat hetkensä eläneen tuoreen rosmariinin, sellerin ja fenkolin. Kikherneet tuovat purutuntumaa ja pitävät mukavasti nälkää, feta tuo suolaisuutta ja pyöristää tomaattia sopivasti. Tämä soppa jää ehdottomasti arkikäyttööni.

(Jos ihmettelet mitä ihmettä olen viljellyt keiton päälle, nuo valkoiset kappaleet ovat riisikakkua. Se toimii minusta ihan hyvin rapsakkana krutonkina, kun olen liian laiska kiireinen paistamaan leivästä samanlaisia.)

*

I made Orangette’s tomato and chickpea soup (recipe here), but also added a bulb of fennel and stalk of celery to the soup base, since they needed using. And crumbled some sharp feta in the last minute. 

 

Tomaatti-kikhernekeitto (4-5 annosta)

1 kg terttutomaatteja (tai 2 tlk kuorittuja säilyketomaatteja)
1 fenkoli
1 sellerinvarsi
1 rkl oliiviöljyä
1 oksa tuoretta rosmariinia
2 valkosipulinkynttä
1 litra vettä
1 laakerinlehti
1 tlk kypsiä kikherneitä
50 gr fetaa (vuohenmaito)
suolaa ja mustapippuria

Huuhdo ja puolita tomaatit. Huuhdo fenkoli tarvittaessa, puolita ja poista kanta. Leikkaa fenkolinpuolikkaat ja varret pieniksi paloiksi, säästä vihreät tupsut keiton päälle. Hienonna rosmariini, kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Huuhdo ja viipaloi selleri.

Lorauta oliiviöljy kattilan pohjalle ja heitä perään selleri, fenkoli, rosmariini ja valkosipulinkynnet. Pehmennä kasviksia viitisen minuuttia keskilämmöllä, lisää sitten tomaatit ja neste, nostaen lämpötilaa niin, että keitto porisee rauhallisesti. Lisää lopuksi laakerinlehti mukaan.

Anna keiton porista noin 30 minuuttia ja surauta se sitten sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Lisää keittoon valutetut kikherneet ja murusteltu feta, sekotia ja mausta. Lisää makusi mukaan suolaa ja mustapippuria myllystä. Voit myös pyöristää makua ripauksella sokeria.

Tarjoa keitto fenkolitupsujen ja esimerkiksi paahdettujen siementen tai pähkinöiden kanssa.

Sitrushuuma

Sitrukset freesaavat oloni heti vuoden alussa. Kaipaan tunkkaisen joulukuun jälkeen kirpeitä, suolaisia ja hiukan kitkeriä makuja. Enkä malta olla ajattelematta säilöttyjä sitruunoita tai veriappelsiinihilloa, jotta saan venytettyä sitruskautta mahdollisimman pitkään.

Hankin vihdoin mandoliinin, jonka ostoa olen jahkannut vuoden verran – jännäsin että sheivaan sormenpääni heti irti. Vietämme mandoliinini kanssa selvästi vielä kuherruskuukautta, koska sormenpäät ovat tallella, ja viipaloin kaiken näkyvillä olevan.

Mandoliini on ihan ehdoton tässä fenkolisalaatissa, joka on versio klassisesta italialaisesta appelsiini-sipuli-oliivi-fenkolisalaatista. Olen pikkuhiljaa muovannut siitä oman mieltymykseni mukaista: käytän mieluiten veriappelsiineja, tipautan sipulit kyydistä ja lisään salaattiin varsin liberaalisti taggiasca-oliiveja ja suolaista pecorino-juustoa. Ohuen, ohuen ohueksi viipaloitu fenkoli on avain herkullisessa purutuntumassa.

Fenkolisalaatti (2:lle)

1 fenkoli
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunanmehua
suolaa ja mustapippuria
4-5 veriappelsiinia
maun mukaan raastettua pecorinoa

Huuhdo fenkoli tarvittaessa. Leikkaa varret ja tupsut erikseen. Siivuta fenkoli ohueksi mandoliinilla, tai jos olet hyvä veitsen kanssa, viipaloi sen kanssa ohuen ohuita siivuja. Säästä vihreät tupsut koristeeksi.

Laita fenkolit kulhoon ja lorauta päälle oliiviöljy ja sitruunanmehu. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla, sekoita ja anna marinoitua noin tunnin.

Kuori veriappelsiinin kuori terävällä veitsellä pois niin, että hedelmään ei jää ollenkaan valkoista kuoriosaa pintaan. Leikkaa appelsiinit joko viipaleiksi, tai voit halutessasi leikata lohkot irti ilman kalvoja, jos kaipaat näpertelyä.

2 ja puoli kiloa

Nyt vuoden viimeisinä päivinä sairastuin lenssuun ja lääkitsin itseäni ostamalla itselleni kaksi ja puoli kiloa klementiinejä kaupasta. Niitä, joissa on lehdet ja kun vedät lehtiruodin irti hedelmästä, klementiini tuoksuu samanaikaisesti kukkaiselta ja vihreältä.

Söin suurimman osan, mutta kilosta sitruksia tein hilloa talven viikonloppuja ajatellen. Rakastan sitrushilloja, niiden lievä kitkeryys on juuri se, jota kaipaan aamukahvini kanssa. Teen hillon 2:1 suhteella, ja lisään sitrushilloihin aina kahden tai kolmen sitruunan mehut, koska se taittaa sokeria ja saa muut sitrukset maistumaan, jos mahdollista, vielä enemmän keväältä.

Joku on syönyt huushollista tuoreen leivän, joten joudun tyytymään näkkäriin, joka hajoaa pieniksi palasiksi veitseni alla.

Odotan jo veriappelsiinien sesonkia kuumeisesti. Viime vuonna en hillonnut niitä ja se harmitti minua koko loppukevään.
*

Made clementine jam. All out of bread. Thinking about Spring and italian food and the blood orange season. Having a flue. 

 

15. joulukuuta

joulu_suvisurlevif

Skippasin viime jouluna kuusen ja taidan tehdä tämän myös tänäkin vuonna. Jokainen nurkkamme on täynnä epämääräisiä nyssäköitä remontista johtuen, joten kuusi ei mahdu minnekään ja minusta tuntuu pahalta hankkia kuusi, koska haluan sen heti joulunpyhien jälkeen ulos ovesta. Muutaman katajanoksan laitoin tosin oven edessä oleviin isoihin kukkauurniin.

Hyasintteja en voi ohittaa, vaikka nenäni olisikin tyytyväisempi ilman niitä. Ne tuovat tuoksullaan oikeanlaisen fiiliksen, ja istunkin koneellani töissä hyasintti molemmilla puolilla, Spotifyn joulujazzlista raikaen.

Löysin kaupasta vielä edullisesti leikkohyasintteja, jotka tuovat tavallaan jo pienen pilkahduksen keväästä.

*

Starting to get into the Christmas spirit with hyacinths – both cut and bulb ones. There’s also some juniper branches in the large black flower pots in front of our front steps.

joulu1_suvisurlevif

joulu2_suvisurlevif

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

joulukuuaamu_suvisurlevif

Minulla on tietty kaava, mitä tulee leipomiseen. Pidän helpoista, hyvällä tapaa vaatimattomista leipomuksista, jotka voi pykätä kasaan ilman kauppareissua ja joista ei kerry kippoarmeijaa keittiön tasoille.

Rakastan myös leipomista kun kello lähestyy keskiyötä, jolloin saan jotain hyvää aamukahvini kanssa. Syön yleensä aika kiltisti kaurapuuroa, mutta joulukuun aamuina on mukavaa upottaa hampaansa johonkin murenevaan ja appelsiinintuoksuiseen. Tämä Marcella Hazanin ohje on kuin tehty joulukuuhun.

Ohessa ohje, jossa omat muutokseni suluissa. Marsalaa tai appelsiineja ei kaapeistani keskellä yötä löytynyt, mutta rommi ja klementiinit toimivat hyvin korvikkeina. Kakun voisi varmasti tehdä esimerkiksi maustettuna sitruunan kuorella ja vaikka manteliliköörillä. Ohjeessa oli myös aika huima määrä leivinjauhetta, josta osan korvasin ruokasoodalla.

Kakkuun ei normaalisti tule mitään päälle, mutta jouluhuumassa tein nopean päällyksen sulatetusta voista, manteleista, muutamasta pistaasista ja sokerista.

*

I need something extra good for December mornings. This recipe for Marcella Hazan’s olive oil and orange cake is just the thing. I used clementines and dark rum instead of marsala and oranges and the cake turned out perfect. Also added crushed almond-sugar-butter crumb on top, just because.

Appelsiinilla maustettu oliiviöljykakku

3 kananmunaa
125 gr /  à 1,4 dl sokeria
1 appelsiinin kuori (2-3 klementiinin kuori)
ripaus suolaa
6 rkl marsala-viiniä (6 rkl rommia)
6 rkl maitoa
1,75 dl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
170 gr / à 2,6 dl vehnäjauhoja

(Päälle halutessa 1/2 dl sulatettua voita, johon on sekoitettu 1 dl murskattuja manteleita ja 2 rkl sokeria.)

Napsauta uuni 200C asteeseen. Voitele pyöreä kuivakakkuvuoka tai pitkulainen leipävuoka. Jos haluat päästä erityisen helpolla, vuoraa leipävuoka leivinpaperilla, jolloin ei tarvitse pelätä tarttumista.

Riko munat kulhoon ja kaada sokeri joukkoon. Vaahdota kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan hellästi maito, viina, appelsiinin tai klementiinin kuoriraaste ja oliiviöljy.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda sekaisin, lisää munavaahtoon ja kääntele sekaisin. Älä vispaa tai vatkaa taikinaa hullunkiilto silmissä, tai ilma katoaa taikinasta. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes puutikku tulee kuivana ulos kakusta. Myös spagetti toimii tässä hyvin.

Jos teet mantelikuorrutuksen, nappaa kakku pois 10 minuuttia ennen ja kaada sulatettu voi-manteliseos kakun päälle ja työnnä uuniin takaisin n. 10 minuutiksi.

Jos käytät perinteistä pyöreää kakkuvuokaa, anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja pyöräytä sitten veistä vuoan sisäpuolella, jotta reunat irtoavat. Jos käytät leipävuokaa leivinpaperilla, nosta leipomus jäähtymään leikkuulaudalle.

Pakkaskookoskeitto

pikasafka_suvisurlevif

Meillä on erilaisia kausia keittiössä. Välillä syödään italialaista, ja sitten iskee yhtäkkiä hirmuinen aasiainnostus, jolloin kauppakassista löytyy lähinnä tuoreita yrttejä, nuudeleita ja kasviksia. Aasiakausina teen täsmäiskuja etnisiin kauppoihin, koska niissä pääsee paljon edullisemmalla, ja esimerkiksi yrteissä on enemmän potkua.

Teen yleensä misopohjaisia, pho-keittopohjaisia tai sitten kookosmaitoon valmistettuja keittoja. Kookosmaitoon valmistettu keitto on näistä ehkä eniten pakkasruokaa: kermaista, pehmoista ja täyteläistä. Tämä pikaversio on nyysitty netistä (hävitin tietysti linkin), mutta se jäi meille arkeen heti, koska soppa on niin yksinkertainen valmistaa ja sitä voi varioida erilaisilla kasviksilla. Ja koska etniset ovat sen verran kaukana, valmis currytahna pelastaa aina pinteestä.

Valmistan ensin soppapohjan, johon sitten kaivan jääkaapista erilaisia kasviksia ja tofua, jos sitä sattuu löytymään. Tuoreita yrttejä ei kannata skipata, ne freesaavat kermaista keittoa tehokkaasti. Kunnon limetujaus on myös ehdottomasti suositeltavaa.

Heitän nuudelit aina suoraan keittoon, mutta ne pakkaavat imemään hiukan liikaa nestettä itseensä ja loppuvaiheessa keitto muuttuu nuudelipadaksi. Tämän voi estää keittämällä nuudelit erikseen ja lisäämällä niitä vasta keittokulhoon.

Pakkaskookoskeitto (3-4 annosta)

1 rkl punaista tai vihreää currytahnaa (aasia)
2-3 valkosipulinkynttä raastettuna
5 cm pala inkivääriä raastettuna
1 litra vettä + kasvisliemikuutio
1 prk kookosmaitoa
2-3 rkl kalakastiketta (jätä pois jos teet sopan kasvissyöjälle)
1-2 limeä
maun mukaan soijakastiketta
tuoreita yrttejä (korianteria, thaibasilikaa, minttua)

Lisää keittopohjaan esim:

ohueksi suikaloitua purjoa tai kevätsipulia
ohueksi suikaloitua porkkanaa tai paprikaa
siitakesieniä tai herkkusieniä
paksoita tai kiinankaalia
kurkkusuiroja
ituja
kuutioitua tofua (joko paistettuna tai suoraan paketista)

Raasta kuoritut valkosipulit ja inkivääri, tipauta ne kattilaan ja lisää halutessasi 1/2-1 chili. Lisää mukaan ruokalusikallinen currytahnaa ja loraus rypsiöljyä. Kuullota mausteita keskilämmöllä minuutin tai pari, lisää kattilaan sitten vesi, kasvisliemikuutio ja kasvikset, jotka kaipaavat enemmän kypsennystä, esim porkkana. Kiehauta liemi ja anna porista sen aikaa, että kasvikset ovat vielä napakoita.

Lisää keittopohjaan kookosmaito, nuudelit (jos et jaksa sotkea kattilaa niiden erikseen keittoon), loput kasvikset ja anna hautua viitisen minuuttia. Maista ja mausta soijalla, kalakastikkeella ja limen mehulla.

Tarjoa keitto tuoreiden yrttien kanssa. Syö sattumat tikulla ja liemi lusikalla.

Talvinen kurpitsasalaatti

kurpitsasalde_suvisurlevif

Kokkaan satunnaisesti kurpitsasta makeita leipomuksia ja teen siitä välillä risottoa tai keittoa, mutta siihen keinoni loppuvat. Koen kurpitsan maun helposti liian äiteläksi ja makeaksi varsinkin, jos ruoka on mietoa ja siinä ei oikein ole mitään, joka antaisi kurpitsalle jotain vastapainoa.

Tämä saamattomuus ärsyttää minua, koska haluan käyttää sesonkikasviksia ja terveellinen kurpitsa on niin helppo valmistaa uunissa. Jatkojalostus ja kurpitsan parittaminen erilaisiin ruokiin tuntuu vain olevan minulle ongelmallista.

Uskaltaduin alkusyksystä syömään kurpitsaa ravintolassa, jossa se oli paahdettu isona lohkona ja tarjottiin jonkinlaisen pyreen ja paahdetun sipulin kera. Ja annos oli todella herkullinen. Niin hyvä, että olen siitä asti hautonut jonkinmoista kaihoa kurpitsaresepteihin.

Koska mieleni teki koko viikonlopun jotain itämäishenkistä, Soppa 365:n paahteinen kurpitsalaatti houkutteli, eikä vähiten sen takia, että kaikki raaka-aineet löytyivät kerrankin jääkaapista.

Alkuperäisessä reseptissä fetaa ei paahdeta ja kastikkeena on suht simppeli oliiviöljykastike, mutta minusta on suorastaan synti olla paahtamatta fetajuustoa. Siitä tulee uunissa hiukan rapsakkaa ja jännästi venyvää – ihan älyttömän koukuttavaa. Tein kastikkeeksi tahinisoosin, koska se sopii hyvin salaatin meininkiin. Ja koska olen koukussa paahdettuun seesamiöljyyn.

Tämä peukaloitu versio salaatista on ehdoton lisäys luottoresepteihini. Makea kurpitsa saa tasapainoa suolaisesta fetasta, ja kirpeästä, aavistuksen kitkerästä tahinikastikkeesta. Granaattiomenat raikastavat ja reseptiin lisäämäni sumakki tuo vielä lisää potkua. NAM.

Salaatti kannattaa nauttia heti kun näpit kestävät kuuman kurpitsan kuorimisen ja heittelyn salaatin joukkoon. Minulta uhkasi loppua valo, joten heitin vauhdissa kuorimattomat kurpitsat lautaselle ja kuvasin ISO-arvot paukkuen.

Salaatista riittää porukalle, mutta tätä voi valmistaa helposti myös yhdelle ihmiselle uunittamalla kurpitsan, säilömällä lopun jääkaappiin, ja heittelemällä lautaselle aineksia maun mukaan.

Talvinen kurpitsasalaatti (4 hengelle)

1 keskikokoinen myskikurpitsa (butternut squash)
1 tl suolaa + 2-3 rkl oliiviöljyä
1 rasia pinaattia / salaattisekoitusta / rucolaa (à 100-150 gr)
1 granaattiomena
1 pala fetajuustoa (à 200 gr)
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia)
1 ruukku tuoretta korianteria
1 dl silputtua kevätsipulia
1 rkl sumakkia

Kastike:

1,5 rkl tahinia
1/2 dl oliiviöljyä
1/2-1 sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1/4 tl paahdettua seesamiöljyä
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 200C asteeseen. Puolita kurpitsa, koverra siemenet pois lusikalla ja pilko kurpitsa lohkoiksi veitsellä. Aseta lohkot leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja lorauta päälle oliiviöljy ja ripsaus suolaa. Levitä öljy ja suola tasaisesti paloihin ja työnnä uuniin.

Paahda kurpitsaa n. 30-40 minuuttia tai kunnes sen tekstuuri on haarukalla tökättynä mukavan pehmoista, mutta vielä pureskeltavaa, löllö kurpitsa on ikävää salaatissa. Tyrkkää feta loppuvaiheessa noin 10 minuutiksi uuniin, jotta se saa hiukan väriä.

Sekoita kastikkeen aineet yhteen, maista ja lisää tarvittaessa hunajaa tai sitruunaa, mikäli halajat enemmän makeutta, tai enemmän kirpeyttä.

Ota iso vati tai kulho ja sekoita salaatti, hienonnettu kevätsipuli ja kevyesti silputtu korianteri sekaisin. Hienonna pistaasipähkinät ja lisää ne mukaan. Nypi granaattiomenasta siemenet salaattiin tai hakkaa puolikkaita jollain tukevalla aseella (puukauhalla) jotta siemenet tippuvat pois.

(Itse murran granaattiomenan neljään osaan ja nypin siemenet irti valkoisesta siemenkodasta, koska hakkaamalla saa irti vain osan siemenistä.)

Kokoa salaatti: poista kuoret kurpitsasta, leikkaa se paloiksi ja lisää salaatin joukkoon. Murenna feta mukaan ja mausta salaatti lopuksi sumakilla ja kastikkeella. Voit myös tarjota salaatinkastikkeen erikseen.

kurpitsasalde1_suvisurlevif